Kantavien puurakenteiden vauriot ja korjaussuunnittelu
Juselius, Ilkka (2021)
Juselius, Ilkka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104164976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104164976
Tiivistelmä
Tutkimustyön aiheena oli kantavien puurakenteiden vauriot ja vauriomekanismit sekä näille vaurioille tiedossa olevien korjausmenetelmien käytettävyys Suomessa. Tutkimusmateriaaliksi valikoitui pääosin ulkomaalainen, keskieurooppalainen tutkimusmateriaali sekä erilaiset loppu-, maisteri- sekä diplomityöt.
Työn tavoite oli kerätä materiaalia ja tietoa rakennesuunnitteluun, korjausrakentamiseen sekä myös uudistuotantoon. Tutkimalla eri vaurioita ja niiden mekanismeja mahdollisimman laajasti, pystytään tietoa käyttämään hyväksi myös uuden rakenteen suunnitteluvaiheessa. Huomioimalla vauriomekanismit voidaan välttää yleisimmät vauriotyypit rakenneosan käyttöiän aikana.
Tutkimuksessa kerättyä materiaalia voidaan käyttää suoraan rakennesuunnittelussa, erityisesti korjausrakentamisessa, mutta tapaukset ovat aina yksilöllisiä eikä yleistyksiä voida tehdä. Tutkimukseen ei sisältynyt laboratoriokokeita tai koeistuksia.
Korjausmenetelmille on esitetty saatavilla olevat kaavat eurokoodin mukaan, joilla korjausmenetelmän toimivuus pystytään todistamaan laskennallisesti. Kaikkia korjausmenetelmiä ei pystytä laskennallisesti todistamaan, joka tekee niistä työmenetelmän varaisia eli täysin riippuvaisia urakoitsijan suoritteesta.
Tutkimuksessa selvisi kuinka muualla Euroopassa puurakentamisessa ollaan edellä, kaikilla osa-alueilla. Esimerkiksi korjausrakentamisessa käytetään standardina hiilikuitu- tai komposiittivahvikkeita, joiden käyttö ei vielä Suomessa ole mahdollista puutteellisten kokeiden ja hyväksyntädokumenttien vuoksi. Betonirakenteille näitä menetelmiä voidaan käyttää ja ne ovat hyväksyttyjä.
Työn tavoite oli kerätä materiaalia ja tietoa rakennesuunnitteluun, korjausrakentamiseen sekä myös uudistuotantoon. Tutkimalla eri vaurioita ja niiden mekanismeja mahdollisimman laajasti, pystytään tietoa käyttämään hyväksi myös uuden rakenteen suunnitteluvaiheessa. Huomioimalla vauriomekanismit voidaan välttää yleisimmät vauriotyypit rakenneosan käyttöiän aikana.
Tutkimuksessa kerättyä materiaalia voidaan käyttää suoraan rakennesuunnittelussa, erityisesti korjausrakentamisessa, mutta tapaukset ovat aina yksilöllisiä eikä yleistyksiä voida tehdä. Tutkimukseen ei sisältynyt laboratoriokokeita tai koeistuksia.
Korjausmenetelmille on esitetty saatavilla olevat kaavat eurokoodin mukaan, joilla korjausmenetelmän toimivuus pystytään todistamaan laskennallisesti. Kaikkia korjausmenetelmiä ei pystytä laskennallisesti todistamaan, joka tekee niistä työmenetelmän varaisia eli täysin riippuvaisia urakoitsijan suoritteesta.
Tutkimuksessa selvisi kuinka muualla Euroopassa puurakentamisessa ollaan edellä, kaikilla osa-alueilla. Esimerkiksi korjausrakentamisessa käytetään standardina hiilikuitu- tai komposiittivahvikkeita, joiden käyttö ei vielä Suomessa ole mahdollista puutteellisten kokeiden ja hyväksyntädokumenttien vuoksi. Betonirakenteille näitä menetelmiä voidaan käyttää ja ne ovat hyväksyttyjä.