MS-tauti ja ikääntyminen

Abstract

MS-tautia sairastaa maailmassa n.2.8 miljoonaa ihmistä, joista Suomessa sairastavia on n. 12 000. MS-tauti on 20–40- vuotiaiden nuorten aikuisten etenevä, ja parantumaton neurologinen sairaus. MS-taudin oireet ja sairaudenkulku ovat yksilölliset. MS-tauti ei johda suoranaisesti kuolemaan, vaikka elämän varrella esiintyykin joukko erilaisia ongelmia kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja arjesta suoriutumiseen liittyen. Näin ollen ihmiset myös ikääntyvät MS-tautia sairastaen.

Tämä työelämälähtöinen laadullinen, tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin Neuroliiton palvelutaloissa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa, miten MS- tautia sairastavat kokevat ikääntymisensä palvelutalossa. Teemahaastatteluaineistoon (N=5 MS-tautia sairastavaa yli 60-vuotiasta palvelutaloasukasta) perustuva analyysi tuo esiin sairastavien omat henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet.

Haastatteluiden jälkeen asukkaat osallistuivat työpajaan, jossa he tuottivat avustamiseen ja palvelutalon toimintaan liittyviä kehittämisehdotuksia. Työpajatyöskentelyn tuloksia käsitteli myös moniammatillinen tiimi.

Tutkimuksellisen kehittämistyön haastatteluista nousi esille se, ettei ikääntymistä koettu merkityksellisenä, eikä sitä haluttu erikseen huomioida. MS-tautiin sairastuessa toimintakyky aleni ja avuntarve kasvoi. Läheisten yhteydenpito, hengellisyys ja vertaistuki korostuivat merkityksellisinä asioina arjen jaksamisessa ja sopeutumisessa. Yksilöllisyyden huomiointia pidettiin tärkeimpänä asiana hoitotilanteissa ja vastavuoroista vuorovaikutusta korostettiin. Asukkaan osallisuus mahdollistui asukkaan ottamisella mukaan keskusteluun.

Työpajatyöskentelyn kehittämisehdotuksiin ikääntyneet haastateltavat nostivat esiin arjen tueksi motoriikan edistämistä ja sen ylläpitoa, teknologian hyödyntämistä virtuaalitapahtumiin, ja aterioiden monipuolistamista. Lempiruokien mahdollistamista myös ehdotettiin. Moniammatillisen tiimin ehdotuksena nousi esille aistihuone, kotieläinten vierailu palvelutalossa ja toiveruokien valmistaminen avustusaikana. Työn tuloksia voidaan hyödyntää Neuroliiton palvelutalojen palvelujen kehittämisessä.