Helsinkiläisen yhteiskoulun oppilaiden kokemuksia koulukuraattorin palveluista : Informatiivinen esite yhdenvertaisen tiedonsaannin tukena
Viitanen, Jenna; Hartikainen, Nea; Jäntti, Sini (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104175030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104175030
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä helsinkiläisen yhteiskoulun kanssa. Tarkoituksena oli kartoittaa yhteistyökoulun 9.-luokkalaisten kokemuksia ja tietämystä koulukuraattorin palveluista. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä oppilaiden tietämystä koulukuraattorin tarjoamista palveluista ja edistää palveluiden näkyvyyttä yläasteikäisten keskuudessa sekä madaltaa oppilaiden kynnystä hakeutua palveluiden piiriin. Tähän pyrittiin vaikuttamaan tekemällä oppilaille informatiivinen esite koskien koulukuraattorin tarjoamia palveluita.
Koulukuraattorin työtä ohjaavia tekijöitä ovat mm. lainsäädäntö ja eettinen osaaminen. Nuorten kanssa tehtävässä työssä täytyy huomioida erilaiset nuoruuteen liittyvät haasteet ja nuoruus erityisenä ikävaiheena. Osana opinnäytetyötä 9.-luokkalaisille toteutettiin laadullinen kysely, jonka vastauksia hyödynnettiin informatiivisen esitteen tekemisessä. Kysely toteutettiin oppilaille koulupäivän aikana aikavälillä 1.2. - 8.2.2021. Aineisto koostui 164 vastauksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa oppilaista tiesi, kuka heidän koulunsa koulukuraattori on ja missä hänen työhuoneensa sijaitsee. Oppilaat tarvitsevat lisää tietoa siitä, millaisia palveluita koulukuraattori tarjoaa ja mistä hänen kanssaan voi keskustella. Valtaosa oppilaista ei ole käyttänyt koulukuraattorin palveluita. Koulukuraattorin luokse meneminen koettiin useimmiten neutraaliksi, mutta osa oppilaista koki sen olevan myös esimerkiksi jännittävää, vaikeaa, ahdistavaa tai tarpeetonta. Koulukuraattori näkyy koulun arjessa eniten käymällä luokissa, mutta reilu kolmasosa oppilaista koki, että kuraattori ei näy koulun arjessa. Tulosten perusteella koulukuraattorin luokse hakeudutaan monesta eri syystä. Suurin osa oppilaista koki, ettei sosiaalista mediaa ja koulua tarvitse yhdistää. Esitteessä pyrittiin vastaamaan oppilaiden informaation puutteeseen vastauksissa esille nousseiden aiheiden pohjalta.
Tulokset osoittavat, että informatiiviselle esitteelle kuraattorin palveluita koskien on tarvetta. Opinnäytetyö käsitteli vain yhden koulun 9.-luokkalaisten tietämystä ja kokemuksia koulukuraattorin palveluista, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Jos halutaan saada laajemmin tietoa oppilaiden kokemuksista koskien koulukuraattorin palveluita, tulisi otannan olla suurempi ja toteuttaa kysely laajemmassa mittakaavassa.
Koulukuraattorin työtä ohjaavia tekijöitä ovat mm. lainsäädäntö ja eettinen osaaminen. Nuorten kanssa tehtävässä työssä täytyy huomioida erilaiset nuoruuteen liittyvät haasteet ja nuoruus erityisenä ikävaiheena. Osana opinnäytetyötä 9.-luokkalaisille toteutettiin laadullinen kysely, jonka vastauksia hyödynnettiin informatiivisen esitteen tekemisessä. Kysely toteutettiin oppilaille koulupäivän aikana aikavälillä 1.2. - 8.2.2021. Aineisto koostui 164 vastauksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa oppilaista tiesi, kuka heidän koulunsa koulukuraattori on ja missä hänen työhuoneensa sijaitsee. Oppilaat tarvitsevat lisää tietoa siitä, millaisia palveluita koulukuraattori tarjoaa ja mistä hänen kanssaan voi keskustella. Valtaosa oppilaista ei ole käyttänyt koulukuraattorin palveluita. Koulukuraattorin luokse meneminen koettiin useimmiten neutraaliksi, mutta osa oppilaista koki sen olevan myös esimerkiksi jännittävää, vaikeaa, ahdistavaa tai tarpeetonta. Koulukuraattori näkyy koulun arjessa eniten käymällä luokissa, mutta reilu kolmasosa oppilaista koki, että kuraattori ei näy koulun arjessa. Tulosten perusteella koulukuraattorin luokse hakeudutaan monesta eri syystä. Suurin osa oppilaista koki, ettei sosiaalista mediaa ja koulua tarvitse yhdistää. Esitteessä pyrittiin vastaamaan oppilaiden informaation puutteeseen vastauksissa esille nousseiden aiheiden pohjalta.
Tulokset osoittavat, että informatiiviselle esitteelle kuraattorin palveluita koskien on tarvetta. Opinnäytetyö käsitteli vain yhden koulun 9.-luokkalaisten tietämystä ja kokemuksia koulukuraattorin palveluista, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Jos halutaan saada laajemmin tietoa oppilaiden kokemuksista koskien koulukuraattorin palveluita, tulisi otannan olla suurempi ja toteuttaa kysely laajemmassa mittakaavassa.