Ikäihmisten kaltoinkohtelun riskit ja niiden tunnistaminen
Juntunen, Minna (2021)
Juntunen, Minna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144820
Tiivistelmä
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet: Ikäihmisten kaltoinkohtelu on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, kaltoinkohtelun aiheuttamien vakavien ja kokonaisvaltaisten terveydellisten haittojen vuoksi. Kaltoinkohtelun riskitekijöiden tunnistaminen on sekundaaripreventiota, ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyn perusta. Ikäihmisten kaltoinkohteluun vastaaminen vaatii monialaisen yhteistyön tekemistä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa perhe-suhteissa tapahtuvan ikäihmisten kaltoinkohtelun riskitekijöitä ja keinoja riskitekijöiden monialaiseen varhaiseen tunnistamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää perhesuhteissa tapahtuvan ikäihmisten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyä Suomessa, selvittämällä kaltoinkohtelun riskitekijöitä sekä keinoja niiden tunnistamiseksi.
Tutkimusmenetelmät: Haastateltavat tässä opinnäytetyössä edustivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kenttien ammattilaisia ja asiantuntijoita. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluin (n = 10), hyödyntäen Teams -etätyökalua (n = 9) ja puhelinta (n = 1). Kaikissa tutkimushaastatteluissa käytettiin samaa teema haastattelurunkoa. Haastateltavat valittiin opinnäytetyön teoriataustan perusteella, sekä lumipallo-otantaa hyödyntäen.
Tulokset: Ekologinen malli osoittautui tässä tutkimuksessa olennaiseksi, kun etsittiin riskitekijöitä perhesuhteissa tapahtuvaan ikäihmisten kaltoinkohteluun. Riskejä nousi esiin ekologisen mallin yksilön -, ihmissuhteiden -, yhteisön -sekä yhteiskunnan tekijöiden osalta. Eri ammattialat ylittävät yhtenäiset toiminnalliset rakenteet yhteiskunnan sekä organisaatioiden tasoilla osoittautuivat riskitekijöiden tunnistamisen perustaksi. Haastateltavat kokivat, että monialainen, läheinen käytännön yhteistoiminta lisäsi kaltoinkohtelun riskitekijöiden tunnistamisen tehokkuutta.
Pohdinta: Ikäihmisten kaltoinkohteluun liittyvälle perus ja täydennyskoulutukselle näyttäisi olevan selkeä tarve. Eri ammattilaisten yhteistoiminta tulisi kohdentaa nykyistä enemmän varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn suuntaan ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien sekä ikäihmisten parissa työskentelevien ammattilaisten välille tulisi rakentaa sektorien välistä monialaista käytännön yhteistyötä.
Tutkimusmenetelmät: Haastateltavat tässä opinnäytetyössä edustivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kenttien ammattilaisia ja asiantuntijoita. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluin (n = 10), hyödyntäen Teams -etätyökalua (n = 9) ja puhelinta (n = 1). Kaikissa tutkimushaastatteluissa käytettiin samaa teema haastattelurunkoa. Haastateltavat valittiin opinnäytetyön teoriataustan perusteella, sekä lumipallo-otantaa hyödyntäen.
Tulokset: Ekologinen malli osoittautui tässä tutkimuksessa olennaiseksi, kun etsittiin riskitekijöitä perhesuhteissa tapahtuvaan ikäihmisten kaltoinkohteluun. Riskejä nousi esiin ekologisen mallin yksilön -, ihmissuhteiden -, yhteisön -sekä yhteiskunnan tekijöiden osalta. Eri ammattialat ylittävät yhtenäiset toiminnalliset rakenteet yhteiskunnan sekä organisaatioiden tasoilla osoittautuivat riskitekijöiden tunnistamisen perustaksi. Haastateltavat kokivat, että monialainen, läheinen käytännön yhteistoiminta lisäsi kaltoinkohtelun riskitekijöiden tunnistamisen tehokkuutta.
Pohdinta: Ikäihmisten kaltoinkohteluun liittyvälle perus ja täydennyskoulutukselle näyttäisi olevan selkeä tarve. Eri ammattilaisten yhteistoiminta tulisi kohdentaa nykyistä enemmän varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn suuntaan ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien sekä ikäihmisten parissa työskentelevien ammattilaisten välille tulisi rakentaa sektorien välistä monialaista käytännön yhteistyötä.