Hoitajien kokemuksia saattohoidosta Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa
Ala-Rantala, Hanna (2021)
Ala-Rantala, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104195164
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia saattohoidosta Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työyksiköissä, jotka toteuttavat saattohoitoa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia hoitajilla on saattohoitopotilaan kivunhoidosta, oirehoidosta, psykososiaalisesta hoidosta sekä omaisten kanssa työskentelystä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaiseksi hoitajat kokevat jaksamisensa saattohoitotyön parissa ja miten jaksamista voitaisiin edistää sekä saattohoitotyötä voitaisiin kehittää. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva kuntayhtymässä tapahtuvasta saattohoitotyöstä ja löytää keinoja sen kehittämiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee saattohoitoa, kuolevan ihmisen hoitotyötä sekä hoitajan osuutta saattohoitotyön toteuttajana hänen ammatillisen osaamisensa ja hyvinvointinsa kautta. Aihealuetta lähestyttiin myös aikaisemmin tehtyjen tutkimusten avulla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella tammikuussa 2021 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen saattohoitoa toteuttavissa yksiköissä. Kyselyyn vastasi 54 hoitajaa. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten perusteella suurimmalla osalla vastaajista oli hyviä kokemuksia saattohoidon toteutumisesta sekä omasta jaksamisestaan saattohoitotyön parissa. Hyvän saattohoidon toteutumisen kannalta tärkeää oli hoitajan oma ammattitaito sekä sujuva yhteistyö kollegoiden ja lääkärin kanssa. Tuloksissa nousi esiin resurssien lisäämisen tarve saattohoitotilanteessa, jotta laadukkaampaa saattohoitotyötä voitaisiin toteuttaa. Vastaajat kokivat, että heillä ei ollut riittävästi aikaa olla läsnä saattohoidettavan vierellä. Vastaajien mukaan tarve olisi kehittää myös osaamista, lääkäritoimintaa, lääkehoitoa sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien, omaisten ja vapaaehtoisten kanssa. The purpose of this study was to describe the nurses’ experiences of hospice care in Joint Municipal Authority Kaksineuvoinen. The study found out what kind of experiences the nurses have of terminally ill patients’ pain relief, symptom care, psychosocial care and the cooperation with their family members. The study also found out how nurses experience their own wellbeing when working in hospice care and how their wellbeing could be improved. The aim of this study was to generate an overall view of the hospice care in Joint Municipal Authority Kaksineuvoinen and find ways to develop it.
The theoretical frame included information of hospice care, nursing of a dying patient and the nurse’s professional skills and wellbeing when it comes to hospice care. The topic was also observed through previous studies. This study is qualitative. The research was carried out with a questionnaire with open-ended questions in January 2021 in all hospice care units of Joint Municipal Authority Kaksineuvoinen. The research was responded by 54 nurses. Inductive content analysis was used in analyzing the data.
The results show that most of the nurses have good experiences of how hospice care is carried out in their work unit and of their own wellbeing and coping when working in hospice care. The nurses’ professional abilities and fluent cooperation with colleagues and doctors were important for implementing high quality hospice care. The results show that to carry out hospice care with a higher quality there is a need to increase resources in a hospice care situation. The respondents felt that they did not have enough time to spend beside the dying patient. According to the respondents there is a need to develop the nurses’ skills, the work of doctors, the medication and the cooperation with different professional groups, family members and volunteers.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee saattohoitoa, kuolevan ihmisen hoitotyötä sekä hoitajan osuutta saattohoitotyön toteuttajana hänen ammatillisen osaamisensa ja hyvinvointinsa kautta. Aihealuetta lähestyttiin myös aikaisemmin tehtyjen tutkimusten avulla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella tammikuussa 2021 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen saattohoitoa toteuttavissa yksiköissä. Kyselyyn vastasi 54 hoitajaa. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten perusteella suurimmalla osalla vastaajista oli hyviä kokemuksia saattohoidon toteutumisesta sekä omasta jaksamisestaan saattohoitotyön parissa. Hyvän saattohoidon toteutumisen kannalta tärkeää oli hoitajan oma ammattitaito sekä sujuva yhteistyö kollegoiden ja lääkärin kanssa. Tuloksissa nousi esiin resurssien lisäämisen tarve saattohoitotilanteessa, jotta laadukkaampaa saattohoitotyötä voitaisiin toteuttaa. Vastaajat kokivat, että heillä ei ollut riittävästi aikaa olla läsnä saattohoidettavan vierellä. Vastaajien mukaan tarve olisi kehittää myös osaamista, lääkäritoimintaa, lääkehoitoa sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien, omaisten ja vapaaehtoisten kanssa.
The theoretical frame included information of hospice care, nursing of a dying patient and the nurse’s professional skills and wellbeing when it comes to hospice care. The topic was also observed through previous studies. This study is qualitative. The research was carried out with a questionnaire with open-ended questions in January 2021 in all hospice care units of Joint Municipal Authority Kaksineuvoinen. The research was responded by 54 nurses. Inductive content analysis was used in analyzing the data.
The results show that most of the nurses have good experiences of how hospice care is carried out in their work unit and of their own wellbeing and coping when working in hospice care. The nurses’ professional abilities and fluent cooperation with colleagues and doctors were important for implementing high quality hospice care. The results show that to carry out hospice care with a higher quality there is a need to increase resources in a hospice care situation. The respondents felt that they did not have enough time to spend beside the dying patient. According to the respondents there is a need to develop the nurses’ skills, the work of doctors, the medication and the cooperation with different professional groups, family members and volunteers.