Vammaisten esittäminen Netflix-alkuperäissarjoissa
Koponen, Petra (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104215314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104215314
Tiivistelmä
Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistöryhmä, mutta he ovat silti yksi aliedustetuimmista ryhmistä televisiosarjoissa. Viime vuosina vammaisia henkilöhahmoja on kuitenkin nähty enenevissä määrin myös sarjojen päähenkilöinä. Tämä opinnäytetyö tutkii vammaisten representaatiota Netflix-alkuperäissarjoissa, joissa vammainen henkilöhahmo on joko päähenkilö tai merkittävä sivuhenkilö. Työn tarkoituksena on selvittää sisältöanalyysin keinoin, toistetaanko moderneissa Netflix-alkuperäissarjoissa vammaisten representaatiossa yleisesti nähtyjä stereotyyppejä, juonikuvioita ja kliseitä. Lisäksi tutkitaan sitä, ovatko näiden sarjojen vammaiset henkilöhahmot moniulotteisia henkilöhahmoja.
Työssä esitellään vammaisuuden historiaa, taustoitetaan vammaisiin kohdistuvaa syrjintää sekä määritellään vammaisista koostuvan vähemmistön erityispiirteitä. Teoriaosuudessa esitellään myös stereotyyppeihin ja moniulotteisten henkilöhahmojen kirjoittamiseen liittyvää käsikirjoitusteoriaa. Lisäksi työ sivuaa representaation merkitystä erityisesti vähemmistöjen kannalta.
Tutkielman perustana on käytetty lähteinä käsikirjoituskirjallisuutta, verkkoartikkeleita sekä Maailman Terveysjärjestö WHO:n ja Maailman Pankin vuoden 2012 laajamittaista vammaisuustutkimusta sekä vammaisuutta käsitteleviä teoksia.
Analyysiosiossa tutkitaan viittä eri Netflix-alkuperäissarjaa, joissa on vähintään yksi vammainen henkilöhahmo. Kahta analyysirunkoa käyttämällä pyritään määrittämään, mitkä yleiset stereotyypit, juonikuviot ja kliseet toistuvat sarjoissa sekä sitä, ovatko vammaiset henkilöhahmot sarjojen kokonaisnarratiivien kannalta merkittäviä ja moniulotteisia henkilöhahmoja. Lisäksi tutkitaan sitä, mitä muita vammaisten representaation kannalta oleellisia yhteisiä piirteitä ja elementtejä analysoitavista teoksista nousee esille.
Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että analysoitavissa teoksissa ei juurikaan toisteta vakiintuneita stereotyyppejä, juonikuvioita tai kliseitä, vaan ne on usein käännetty päinvastaiseksi. Vammaiset henkilöhahmot myös pääsääntöisesti täyttävät moniulotteisen henkilöhahmon kriteerit. Aineistosta nousi esille kuitenkin muita huomionarvoisia elementtejä, kuten kehollisten ja mielenterveydellisten vammojen sukupuolittunut representaatio, sekä vammaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen risteymä representaatiossa. Lopussa esitellään myös lyhyesti tekijän subjektiivinen näkemys siitä, miten lähestyä vähemmistöä edustavien henkilöhahmojen kirjoittamista.
Työssä esitellään vammaisuuden historiaa, taustoitetaan vammaisiin kohdistuvaa syrjintää sekä määritellään vammaisista koostuvan vähemmistön erityispiirteitä. Teoriaosuudessa esitellään myös stereotyyppeihin ja moniulotteisten henkilöhahmojen kirjoittamiseen liittyvää käsikirjoitusteoriaa. Lisäksi työ sivuaa representaation merkitystä erityisesti vähemmistöjen kannalta.
Tutkielman perustana on käytetty lähteinä käsikirjoituskirjallisuutta, verkkoartikkeleita sekä Maailman Terveysjärjestö WHO:n ja Maailman Pankin vuoden 2012 laajamittaista vammaisuustutkimusta sekä vammaisuutta käsitteleviä teoksia.
Analyysiosiossa tutkitaan viittä eri Netflix-alkuperäissarjaa, joissa on vähintään yksi vammainen henkilöhahmo. Kahta analyysirunkoa käyttämällä pyritään määrittämään, mitkä yleiset stereotyypit, juonikuviot ja kliseet toistuvat sarjoissa sekä sitä, ovatko vammaiset henkilöhahmot sarjojen kokonaisnarratiivien kannalta merkittäviä ja moniulotteisia henkilöhahmoja. Lisäksi tutkitaan sitä, mitä muita vammaisten representaation kannalta oleellisia yhteisiä piirteitä ja elementtejä analysoitavista teoksista nousee esille.
Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että analysoitavissa teoksissa ei juurikaan toisteta vakiintuneita stereotyyppejä, juonikuvioita tai kliseitä, vaan ne on usein käännetty päinvastaiseksi. Vammaiset henkilöhahmot myös pääsääntöisesti täyttävät moniulotteisen henkilöhahmon kriteerit. Aineistosta nousi esille kuitenkin muita huomionarvoisia elementtejä, kuten kehollisten ja mielenterveydellisten vammojen sukupuolittunut representaatio, sekä vammaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen risteymä representaatiossa. Lopussa esitellään myös lyhyesti tekijän subjektiivinen näkemys siitä, miten lähestyä vähemmistöä edustavien henkilöhahmojen kirjoittamista.