Kouluruokailu Suomessa 1940-luvulta 2020-luvulle – Työ maistuvan ruuan puolesta jatkuu : Tutkimus kouluruokailusta Ylämyllyn alakoulussa
Ratilainen, Marita (2021)
Ratilainen, Marita
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225468
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää koululaisten mielipiteitä ja kehittämisideoita tarjolla olevasta ruokalistasta Ylämyllyn koulussa. Sen lisäksi kirjattiin ylös lounaalta syntyvää lautasjätettä. Tutkimukseni tavoitteena oli saada kattavaa materiaalia toimeksiantajalleni Liperin kunnalle kouluruokailun kehittämistyötä varten. Kehittämistarpeen taustalla oli kouluruokailussamme havaitut epäkohdat. Lounaalla syötiin toisinaan liian pieniä ruoka-annoksia tai kaikkia aterian osia ei otettu lainkaan. Lounaalta kertyneen lautashävikin todellista määrää ei ollut tiedossa, sillä sen mittaaminen ei ollut systemaattista.
Kvantitatiivisen kouluruokatutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kysely- ja hävikkilomaketta. Kysely toteutettiin perjantaisin kuuden viikon ajan ruokalistakierron mukaisesti. Tutkimuksessa kysyttiin yleisarvosanaa kyseisen viikon ruokalistasta ja selvitettiin mieluisimmat ja epämieluisimmat ruoat. Lisäksi tiedusteltiin kehittämisehdotuksia kouluruokailuun. Kyselyyn osallistui kolme eri opetusluokkaa, jotka edustivat tässä tutkimuksessa koko koulua. Lounaalta syntyneen lautasjätteen määrä kirjattiin ylös hävikkilomakkeelle joka päivä. Tutkimustuloksista tehtiin viikoittaiset yhteenvedot tarkoituksena helpottaa aineiston analyysia.
Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajista 41 % piti ruokalistaa hyvänä tai keskitasona, 7 % erittäin hyvänä ja 9 % huonosti maistuvana. Hylättyjä vastauksia oli 2 %. Mieluisimmiksi ruokalajeiksi valittiin hernekeitto, broilerimakkara, jauhelihapyörykät, lohimurekepihvit, ohrapuuro ja jokapojan kalapalat. Epämieluisimmiksi ruokalajeiksi valittiin jauhelihakaalilaatikko, karibian kasvispihvit, broilerikeitto, sinappinen uunikala, juustoinen kirjolohikeitto ja perhetilan kanakastike. Kouluruokailuun esitettyjä kehittämisehdotuksia oli mm. liharuokien lisääminen, kasvisruokien vähentäminen, monipuolisempi valikoima salaattipöytään, ruokien rohkeampi maustaminen, velliruokien reseptiikan muutos sekä maustepöydän lisääminen ruokalaan. Lautasjätteen keskimääräinen viikottainen määrä oli 32,2 kiloa, eli 51 grammaa/ruokailija.
Tutkimustulokset osoittivat, että kouluruoka maistuu suurimmalle osalle oppilaista, mutta parantamisen varaa olisi. Ruoan mielekkyyteen vaikuttaa enemmän maku, kuin ravitsemukselliset ominaisuudet. Perinteiset ruoat sekä lihajalosteet maistuu koululaisille parhaiten. Kasvisruokiin ja uusiin makuihin suhtaudutaan nihkeästi.
Jo pienillä parannuksilla saa lisättyä syömishalukkuutta. Terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin oppiminen vaatii yhteistyötä koulussa ja kotona. Kouluruokailua voidaan kehittää ruokalistasuunnittelulla ja aktiivisella ruokakasvatuksella. Näillä toimilla on vaikutusta koululaisten asenteisiin ja syömishalukkuuteen sekä ruokahävikkiin.
Kvantitatiivisen kouluruokatutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kysely- ja hävikkilomaketta. Kysely toteutettiin perjantaisin kuuden viikon ajan ruokalistakierron mukaisesti. Tutkimuksessa kysyttiin yleisarvosanaa kyseisen viikon ruokalistasta ja selvitettiin mieluisimmat ja epämieluisimmat ruoat. Lisäksi tiedusteltiin kehittämisehdotuksia kouluruokailuun. Kyselyyn osallistui kolme eri opetusluokkaa, jotka edustivat tässä tutkimuksessa koko koulua. Lounaalta syntyneen lautasjätteen määrä kirjattiin ylös hävikkilomakkeelle joka päivä. Tutkimustuloksista tehtiin viikoittaiset yhteenvedot tarkoituksena helpottaa aineiston analyysia.
Tutkimustuloksista ilmeni, että vastaajista 41 % piti ruokalistaa hyvänä tai keskitasona, 7 % erittäin hyvänä ja 9 % huonosti maistuvana. Hylättyjä vastauksia oli 2 %. Mieluisimmiksi ruokalajeiksi valittiin hernekeitto, broilerimakkara, jauhelihapyörykät, lohimurekepihvit, ohrapuuro ja jokapojan kalapalat. Epämieluisimmiksi ruokalajeiksi valittiin jauhelihakaalilaatikko, karibian kasvispihvit, broilerikeitto, sinappinen uunikala, juustoinen kirjolohikeitto ja perhetilan kanakastike. Kouluruokailuun esitettyjä kehittämisehdotuksia oli mm. liharuokien lisääminen, kasvisruokien vähentäminen, monipuolisempi valikoima salaattipöytään, ruokien rohkeampi maustaminen, velliruokien reseptiikan muutos sekä maustepöydän lisääminen ruokalaan. Lautasjätteen keskimääräinen viikottainen määrä oli 32,2 kiloa, eli 51 grammaa/ruokailija.
Tutkimustulokset osoittivat, että kouluruoka maistuu suurimmalle osalle oppilaista, mutta parantamisen varaa olisi. Ruoan mielekkyyteen vaikuttaa enemmän maku, kuin ravitsemukselliset ominaisuudet. Perinteiset ruoat sekä lihajalosteet maistuu koululaisille parhaiten. Kasvisruokiin ja uusiin makuihin suhtaudutaan nihkeästi.
Jo pienillä parannuksilla saa lisättyä syömishalukkuutta. Terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin oppiminen vaatii yhteistyötä koulussa ja kotona. Kouluruokailua voidaan kehittää ruokalistasuunnittelulla ja aktiivisella ruokakasvatuksella. Näillä toimilla on vaikutusta koululaisten asenteisiin ja syömishalukkuuteen sekä ruokahävikkiin.