Tanssinopettajan työsuhteet ja työhyvinvointi Nuorisoseurajärjestössä: Miten työsuhde ja työhyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa kansantanssinopettajan työssä?
Valkama, Anita (2021)
Valkama, Anita
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104255703
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe valikoitui oman ja opiskelijakollegoiden kansantanssinopettajan työkenttään liittyvien kokemusten esiin nostamana haasteena. Suomessa kansantanssia harrastetaan erityisesti nuorisoseuroissa. Nuorisoseurat ovat kolmannen sektorin toimijoita, yhdistyksiä, joita pyöritetään pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Kansantanssin opettajia valmistuu vuosittain, mutta alan vaihtajia on paljon. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa pitkäaikaista ja kaikkien osapuolten kannalta vakaata työskentely-ympäristöä tukevia ja toisaalta horjuttavia tekijöitä.
Kirjallisuuskatsauksessa pureuduttiin työsuhteeseen ja siihen liittyviin käsitteisiin ja normeihin sekä ihmisen työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin työhyvinvoinnin portaiden kautta. Näillä pyrittiin selvittämään vakaan työskentely-ympäristön muodostumisen kriteereitä. Teemahaastatteluilla selvitettiin eri tahojen näkemyksiä kriteerien täyttymisestä. Haastateltavina oli tanssinopettaja, kaksi työnantajan edustajaa, järjestön edustaja ja ammattiliiton edustaja.
Haastatteluissa selvisi, että työsuhdekysymykset heijastuvat välittömästi työhyvinvointiin. Kun työsuhde on kunnossa, pystyy työnantaja tukemaan työntekijää ja aidosti vaikuttamaan hänen työhyvinvointiinsa. Selkeytymättömät työsuhdekysymykset (mm. palkka, työaika, muu työ, työn jatkuvuus) heikentävät työntekijöiden niin tanssinopettajan kuin palkkasuhteessa olevan työnantajan edustajan työhyvinvointia. Hyvä perehdytys, toimiva työterveyshuolto, järjestön tukiverkosto ja ammattiliitto voivat toimiessaan merkittävästi edistää työntekijän työhyvinvointia. Näiden puute johtaa työntekijän väsymiseen ja lopulta alalta poistumiseen.
Työnantajan edustajalla on suuri rooli sekä yhdistyksen menestymiseen että tanssinopettajan työuraan ja työhyvinvointiin. Tässä opinnäytetyössä haastatellut työnantajan edustajat kokivat haasteita työantajavelvoitteiden käytännön hoitamisessa, vaikka tekivät työtään palkkasuhteessa. Jos palkallisten työntekijän edustajien on vaikeaa omaksua kaikkia heille kuuluvia tehtäviä, miten vapaaehtoisen jopa vuosittain vaihtuvan yhdistysaktiivin voidaan edes olettaa selviävän tehtävistään?
Jotta tanssinopettajat voisivat edelleen työllistyä nuorisoseuroihin ja voida työssään hyvin, tarvitaan järjestöltä työsuhteisiin liittyvää opastusta, koulutusta ja vaihtoehtoja. Tanssinopettajakoulutuksessa tulisi kehittää opettajien tietotaitoa työsuhteen vaikutuksesta hyvinvointiin. Näin sekä yhdistyksillä työnantajina että tanssinopettajilla työn tekijöinä olisi järkevät toimintaedellytykset ja tärkeä työ kansantanssin jatkuvuuden parissa olisi kestävällä pohjalla.
Kirjallisuuskatsauksessa pureuduttiin työsuhteeseen ja siihen liittyviin käsitteisiin ja normeihin sekä ihmisen työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin työhyvinvoinnin portaiden kautta. Näillä pyrittiin selvittämään vakaan työskentely-ympäristön muodostumisen kriteereitä. Teemahaastatteluilla selvitettiin eri tahojen näkemyksiä kriteerien täyttymisestä. Haastateltavina oli tanssinopettaja, kaksi työnantajan edustajaa, järjestön edustaja ja ammattiliiton edustaja.
Haastatteluissa selvisi, että työsuhdekysymykset heijastuvat välittömästi työhyvinvointiin. Kun työsuhde on kunnossa, pystyy työnantaja tukemaan työntekijää ja aidosti vaikuttamaan hänen työhyvinvointiinsa. Selkeytymättömät työsuhdekysymykset (mm. palkka, työaika, muu työ, työn jatkuvuus) heikentävät työntekijöiden niin tanssinopettajan kuin palkkasuhteessa olevan työnantajan edustajan työhyvinvointia. Hyvä perehdytys, toimiva työterveyshuolto, järjestön tukiverkosto ja ammattiliitto voivat toimiessaan merkittävästi edistää työntekijän työhyvinvointia. Näiden puute johtaa työntekijän väsymiseen ja lopulta alalta poistumiseen.
Työnantajan edustajalla on suuri rooli sekä yhdistyksen menestymiseen että tanssinopettajan työuraan ja työhyvinvointiin. Tässä opinnäytetyössä haastatellut työnantajan edustajat kokivat haasteita työantajavelvoitteiden käytännön hoitamisessa, vaikka tekivät työtään palkkasuhteessa. Jos palkallisten työntekijän edustajien on vaikeaa omaksua kaikkia heille kuuluvia tehtäviä, miten vapaaehtoisen jopa vuosittain vaihtuvan yhdistysaktiivin voidaan edes olettaa selviävän tehtävistään?
Jotta tanssinopettajat voisivat edelleen työllistyä nuorisoseuroihin ja voida työssään hyvin, tarvitaan järjestöltä työsuhteisiin liittyvää opastusta, koulutusta ja vaihtoehtoja. Tanssinopettajakoulutuksessa tulisi kehittää opettajien tietotaitoa työsuhteen vaikutuksesta hyvinvointiin. Näin sekä yhdistyksillä työnantajina että tanssinopettajilla työn tekijöinä olisi järkevät toimintaedellytykset ja tärkeä työ kansantanssin jatkuvuuden parissa olisi kestävällä pohjalla.