Lasta odottavalle perheelle suunnatut digitaaliset palvelut : Systemoitu kirjallisuuskatsaus
Ekholm, Jenni (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104235598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104235598
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen digitalisaation näkemys vuoteen 2025 on “Asiakas on tärkein - parempaa tietoa – parempia valintoja, toimintaa ja palveluita” (STM). Digitalisaatiolinjausten toteuttamisella lisätään tuottavuutta ja palveluiden laatua sekä parannetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta, terveyttä ja hyvinvointia(STM).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, minkälaisia terveydenhuollon digitaalisia palveluita on kehitetty lasta odottavalle perheelle, ja samalla selvittää, millaisia vaikutuksia näillä palveluilla on koettu olevan. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa digitaalisista palveluista ja niiden vaikutuksista, kun kohderyhmänä on lasta odottava perhe, jotta kerättyä tietoa voidaan jatkossa käyttää hyödyksi kehitettäessä tulevaisuuden palveluvalikoimaa ja menetelmiä voitaisiin kehittää edelleen.
Katsauksen aineisto kerättiin syys-lokakuussa 2020. Tietokantoina käytettiin kolmea tietokantaa: CINAHL, PubMed ja ProQuest Central. Hakulausekkeena käytettiin: ehealth or online intervention or computer intervention or mobile apps or electronic health AND pregnant women or pregnancy or expectant mothers or expectant fathers AND experiences or perceptions or attitudes or views NOT postpartum. Haun tuloksena saatiin 994 alkuperäisjulkaisua, joista kaskoiskappaleiden poistamisen jälkeen otsikko- ja tiivistelmätasolla tarkasteltiin 44 kappaletta ja kokotekstinä 17 kappaletta. Alkuperäistutkimusten mukaanotto päätös tehtiin ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti ja, niiden näytön aste ja laatu arvioitiin Joanna Briggs instituutin JBI-arviointikriteeristön mukaisesti. Katsaukseen valikoitui kahdeksan tieteellistä artikkelia, joille tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Aineistosta muodostui kolme yläluokkaa, jotka olivat digitaalisten palvelujen koetut vaikutukset, miksi palvelua käytettiin ja käytettävyys. Nämä yläluokat jaettiin edelleen yläkategorioihin sen mukaan, miten paljon poimittua tietoa kategoriaan oli tullut. Yläluokan digitaalisten palveluiden koetut vaikutukset yläkategorioita muodostui neljä kappaletta.
Kirjallisuuskatsauksen keskeisiksi tuloksiksi muodostui digitaalisten palveluiden vaikutukset, jotka ovat: opetus ja uusi tieto, terveyden ja itsehoidon edistäminen, vanhemmuutta edistävä ja tupakoinnin lopetus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, minkälaisia terveydenhuollon digitaalisia palveluita on kehitetty lasta odottavalle perheelle, ja samalla selvittää, millaisia vaikutuksia näillä palveluilla on koettu olevan. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa digitaalisista palveluista ja niiden vaikutuksista, kun kohderyhmänä on lasta odottava perhe, jotta kerättyä tietoa voidaan jatkossa käyttää hyödyksi kehitettäessä tulevaisuuden palveluvalikoimaa ja menetelmiä voitaisiin kehittää edelleen.
Katsauksen aineisto kerättiin syys-lokakuussa 2020. Tietokantoina käytettiin kolmea tietokantaa: CINAHL, PubMed ja ProQuest Central. Hakulausekkeena käytettiin: ehealth or online intervention or computer intervention or mobile apps or electronic health AND pregnant women or pregnancy or expectant mothers or expectant fathers AND experiences or perceptions or attitudes or views NOT postpartum. Haun tuloksena saatiin 994 alkuperäisjulkaisua, joista kaskoiskappaleiden poistamisen jälkeen otsikko- ja tiivistelmätasolla tarkasteltiin 44 kappaletta ja kokotekstinä 17 kappaletta. Alkuperäistutkimusten mukaanotto päätös tehtiin ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti ja, niiden näytön aste ja laatu arvioitiin Joanna Briggs instituutin JBI-arviointikriteeristön mukaisesti. Katsaukseen valikoitui kahdeksan tieteellistä artikkelia, joille tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Aineistosta muodostui kolme yläluokkaa, jotka olivat digitaalisten palvelujen koetut vaikutukset, miksi palvelua käytettiin ja käytettävyys. Nämä yläluokat jaettiin edelleen yläkategorioihin sen mukaan, miten paljon poimittua tietoa kategoriaan oli tullut. Yläluokan digitaalisten palveluiden koetut vaikutukset yläkategorioita muodostui neljä kappaletta.
Kirjallisuuskatsauksen keskeisiksi tuloksiksi muodostui digitaalisten palveluiden vaikutukset, jotka ovat: opetus ja uusi tieto, terveyden ja itsehoidon edistäminen, vanhemmuutta edistävä ja tupakoinnin lopetus.