Terveysalan ammattilaisten aseptinen omatunto, käsihygienia ja käsihuuhteiden käyttö sairaaloissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla terveysalan ammattilaisten aseptista omatuntoa, käsihygieniaa ja käsihuuhteiden käyttöä sairaaloissa. Opinnäytetyön tavoitteena on hyödyntää saatua tietoa terveysalan ammattilaisten keskuudessa Vantaan sairaalassa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Missä tilanteissa käsihuuhteen käyttö ja käsihygienia toteutuu parhaiten ja missä huonoiten? 2. Miten käsihygienia toteutuu lääkehoidossa sairaaloissa? 3. Miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut käsihygieniaan?

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin kotimaisista sekä kansainvälisistä hoito-, lääke- ja terveystieteellisistä tietokanoista: Medic, Cinahl, Medline, ScienceDirect ja PubMed. Lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Opinnäytetyöhön valikoitui 11 artikkelia, jotka valittiin tietyin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Aineistosta 10 oli englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston alkuperäisilmaukset käännettiin ja pelkistettiin, joista muodostui 23 alaluokkaa. Alaluokista muodostui viisi yläluokkaa.

Käsihygienia toteutui parhaiten eritteiden koskettamisen jälkeen ja huonoiten potilaan lähiympäristön koskettamisen jälkeen. Käsihygienia toteutui heikosti parenteraalisessa ja suun kautta annettavassa lääkehoidossa. Kanyylin kautta annettavassa lääkehoidossa käsihygienia toteutui vain 11-prosenttisesti. COVID-19 pandemia on parantanut käsihygieniaa terveysalan ammattilaisten keskuudessa.

Vain 40 % henkilökunnasta toteutti käsihygieniaa ohjeiden mukaan, joten käsihygienian toteuttamisessa on paljon puutteita ja sitä tulisi parantaa. Käsihygienian toteuttamiseen vaikuttaa kiire, hoitajamitoitus, käsihuuhteen saatavuus ja sijoittelu sekä unohtaminen. COVID-19 pandemia on parantanut käsihygieniaa ja vähentänyt hoitoon liittyviä infektioita. Parantuneeseen käsihygieniaan vaikuttaa säännöllinen koulutus, jota olisi hyvä lisätä työntekijöiden keskuudessa. Käsihuuhteen käytöstä löytyy vähän tutkimuksia, joten tästä aiheesta olisi hyvä saada enemmän tutkimustietoa tulevaisuudessa, erityisesti pohjoismaista.

The purpose of this thesis was to describe aseptic conscience, hand hygiene and usage of hand sanitizer of the health care workers in hospitals. The aim of the thesis was to use the findings among health care workers in Vantaa hospital. The study questions were: 1. In which situations hand hygiene compliance is the best and in which situations the worst? 2. How the hand hygiene is implemented in medical treatment in hospitals? 3. How the COVID-19 pandemic has influenced in the hand hygiene?

The method of this study was a descriptive literature review. The data of this thesis was collected from local and international nursing, medical and health science databases: Medic, Cinahl, Medline, ScienceDirect and PubMed. In addition, the data was collected by using manual search. Eleven research articles were chosen with certain inclusion and exclusion criteria. Ten research articles were foreign, and one research article was Finnish. The data was analyzed using inductive content analysis. The original expressions were translated and reduced. These formed 23 sub classes which formed five upper classes.

The hand hygiene compliance was the best after body fluid exposure and the worst after touching patient surroundings. The hand hygiene implemented weakly in parenteral and oral medication treatment. The hand hygiene compliance in peripheral intravenous catheter care was only 11%. COVID-19 pandemic has improved the hand hygiene among health care workers.

Only 40% of staff implemented hand hygiene according to the guidelines, so there is a lot of deficiency and the hand hygiene should be improved. The implementation of hand hygiene was affected by rush, understaffing, hand sanitizer availability and placement as well as forgetting. COVID-19 pandemic has improved the hand hygiene and reduced the hospital-acquired infections. Regular training influences on the improved hand hygiene so it would be good if there is more of training. There is quite a few researches concerning to the use of hand sanitizer. More research about this subject would be very welcome in the future, especially from the Nordic countries.