Energiankeräysmenetelmien kartoitus
Siira, Ilpo (2012)
Siira, Ilpo
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115800
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana oli Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö ja työn tarkoituksena oli energiankeräysmenetelmien kartoittaminen ja testaaminen. Työllä oli kolme tavoitetta: energiankeräysmenetelmien kartoittaminen, demolaitteiston rakentaminen energiankeräysmenetelmän tastausta varten ja 1–2 sivun mittainen kooste vertailusta englanniksi.
Energiankeräymenetelmien kartoitus tehtiin Internetistä saatujen lähteiden perusteella ja demolaitteistoa varten tehty vertailu tehtiin etsimällä testausalustoja Internetistä valmistajien ja käymällä jälleenmyyjien sivuilla. Demojärjestelmää varten tilatut laitteet valittiin työtä varten kirjoitetun vertailudokumentin perusteella. Demojärjestelmään tilatut laitteet pystyivät keräämään energiaa valosta ja tärinästä, ja molempia keräysmenetelmiä testattiin erikseen. Mittauksissa kokeiltiin valitun testausalustan valokennon toimintaa eri valonlähteillä mittaamalla CHARGE-pinnistä jännitettä, josta voidaan nähdä, tuottaako velokenno tarpeeksi jännitettä piirilevyn akkujen lataamiseen. Valmistaja ei ollut virittänyt pietsosähkönkerääjiä ja ne täytyi virittää, jotta niillä saatiin tuotettua mahdollisimman suuri jännite. Pietsosähköenergian kerääjät viritettiin täristimen avulla 100 Hz:n taajuudelle lisäämällä pietsoelementin toiseen päähän painoa.
Testausalustassa oleva valokenno toimi kaikilla testatuilla valoilla ja pietsosäh-könkerääjän virittäminen 100 Hz:n taajuudelle vaati 0,26 gramman painon lisä-ystä, jolloin sen tuottama jännite oli 39,1 mV. Valosta saatava jännite riittää mik-rokontrollerin päällä pitämiseen, langattoman yhteyden ylläpitämiseen, datan lähetykseen ja lämpötila-anturin mittauksiin. Pietsosähkönkerääjän tuottaman jännite riittää sensorille ja mikrokontrollerille, jos tärinä on tarpeeksi voimakasta. Pietsosähkönkerääjä, johon on yhdistetty valokenno, on tarpeeksi tehokkas tuottamaan demojärjestelmän vaatiman jännitteen.
Energiankeräymenetelmien kartoitus tehtiin Internetistä saatujen lähteiden perusteella ja demolaitteistoa varten tehty vertailu tehtiin etsimällä testausalustoja Internetistä valmistajien ja käymällä jälleenmyyjien sivuilla. Demojärjestelmää varten tilatut laitteet valittiin työtä varten kirjoitetun vertailudokumentin perusteella. Demojärjestelmään tilatut laitteet pystyivät keräämään energiaa valosta ja tärinästä, ja molempia keräysmenetelmiä testattiin erikseen. Mittauksissa kokeiltiin valitun testausalustan valokennon toimintaa eri valonlähteillä mittaamalla CHARGE-pinnistä jännitettä, josta voidaan nähdä, tuottaako velokenno tarpeeksi jännitettä piirilevyn akkujen lataamiseen. Valmistaja ei ollut virittänyt pietsosähkönkerääjiä ja ne täytyi virittää, jotta niillä saatiin tuotettua mahdollisimman suuri jännite. Pietsosähköenergian kerääjät viritettiin täristimen avulla 100 Hz:n taajuudelle lisäämällä pietsoelementin toiseen päähän painoa.
Testausalustassa oleva valokenno toimi kaikilla testatuilla valoilla ja pietsosäh-könkerääjän virittäminen 100 Hz:n taajuudelle vaati 0,26 gramman painon lisä-ystä, jolloin sen tuottama jännite oli 39,1 mV. Valosta saatava jännite riittää mik-rokontrollerin päällä pitämiseen, langattoman yhteyden ylläpitämiseen, datan lähetykseen ja lämpötila-anturin mittauksiin. Pietsosähkönkerääjän tuottaman jännite riittää sensorille ja mikrokontrollerille, jos tärinä on tarpeeksi voimakasta. Pietsosähkönkerääjä, johon on yhdistetty valokenno, on tarpeeksi tehokkas tuottamaan demojärjestelmän vaatiman jännitteen.