Rytmitä, toista perässä, tanssi! : Malliopettaminen ja rytmin kautta opettaminen aikuisoppijan oppimisen tukena kansantanssin opetustilanteessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee aikuisoppijan oppimisen tukemista erilaisten opetusmetodien kautta kansanomaisten paritanssien yksilötekniikan opetustilanteessa. Tutkimuksen opetusmetodeina ovat rytmin kautta opettaminen, malliopettaminen sekä edellä mainittujen hybridimalli. Kansanomaisten paritanssien lajeina ovat polska, polketti ja polkka. Työn taustana on ajatus aikuisoppijan oppimisen tutkimisesta sekä kansantanssin lajien ja termistön kokoamisesta ja määrittelemisestä. Aikuisoppijan oppimista käsitteleviä tutkimuksia on kansantanssin näkökulmasta vähän, minkä vuoksi tutkimus on tarpeellinen. Tutkimuksen oletuksena oli, että aikuisoppija hyötyy useamman opetusmetodin käytöstä opetustilanteessa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Nuorisoseura Vilikas ry:n kanssa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena.

Työn tavoite oli selvittää, kuinka opettaja voi tukea aikuisoppijan oppimista kansanomaisten paritanssien yksilötekniikan opetustilanteessa. Lisäksi tavoitteena oli löytää oppimista edistäviä, hidastavia ja estäviä tekijöitä erilaisten opetusmetodien kautta. Kolmantena tavoitteena oli kerätä yhteen kansantanssin ja kansanomaisen paritanssin lajimääritelmiä.

Työn tietoperusta koostuu suomalaisen kansantanssin termistöstä, lajien tietoperustasta sekä opetusmenetelmistä ja niihin liittyvistä pedagogisista käsitteistä. Tutkimusmenetelminä käytettiin kolmesta opetustilanteesta koostuvaa tanssituntia sekä palautelomakkeita ja -keskustelua. Jokainen opetustilanne sisälsi yhden tanssilajin ja yhden opetusmetodin. Aineistona käytettiin kansantanssin kirjallisuutta, yleis-, tanssi- ja liikuntapedagogisia teoksia sekä asiantuntijoiden haastatteluja.

Päätuloksena tutkimuksesta nousee esille useamman opetusmetodin positiivinen vaikutus aikuisoppijan oppimiseen. Yksittäinen opetusmetodi tuotti hajanaisempia tuloksia. Erilaiset opetusmetodit sopivat oppimisen eri vaiheisiin. Opettajan ja oppijan kokemukset oppimisesta saattoivat erota toisistaan. Tutkimuksessa korostui hytkeen merkitys tanssilajeja erottavana tekijänä.

Johtopäätöksenä voi todeta, että tutkittavat opetusmetodit sopivat aikuisoppijan oppimisen tukemiseen oikein sovellettuina. Oppiminen on laadukkaampaa materiaalin ollessa sopivan tasoista ja oppijalle mieleistä. Useamman opetusmetodin käyttö tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisempaan oppimiskokemukseen ja näin laadukkaampaan oppimiseen. Vahva rytminen pohja opetuksessa tukee liikkeen laatutekijöiden oppimista ja helpottaa liiketoimintojen hahmottamista. Tutkimuksen perusteella voi suositella usean opetusmetodin hyödyntämistä aikuisten tanssinopetuksessa monipuolisesti.