Omaishoitajan jaksaminen

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata omaishoitajan työn arkea ja jaksamista. Lisäksi pohditaan saavatko he tarvitsemaansa apua ja tukea tarpeeksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös missä tilanteessa omaishoitajuus on alkanut ja missä määrin omaishoitajat ovat valmiita ottamaan vastaan heille tarjolla olevaa apua ja saavatko he siitä riittävästi tietoa. Aineisto kerättiin Mustasaaren kunnan omaishoitajien keskuudessa heidän omien kertomustensa pohjalta. Kaikki hoitajat olivat yli seitsemänkymmentävuotiaita.

Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja metodina käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli neljä omaishoitajaa. Kysymykset jaettiin teema-alueisiin, joiden avulla pyrittiin pääsemään tutkimuksen tavoitteisiin. Aluksi selvitettiin taustatietoja, sitten kartoitettiin omaishoitajan arkea ja jaksamista sekä vapaiden ja kuntoutuksen käyttöä. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin.

Haastateltavien vähyyden vuoksi tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Tutkimus osoitti, että omaishoitajuus syntyy useimmiten kuin itsestään joko perheenjäsenen sairastumisen tai perheeseen syntyneen vammaisen lapsen myötä. Kaikki olisivat tehneet uudelleen saman päätöksen omaishoitajaksi ryhtymisestä. Lain mukaiset vapaapäivät näyttävät tutkimuksen mukaan jäävän käyttämättä, vain muutaman tunnin pituisia vapaita käytettiin. Kuntoutusmahdollisuuksia ei myöskään käytetä hyväksi. Vaikuttaa siltä, että tieto saatavilla olevista palveluista ja tuista ei ole mennyt perille saakka. Omaishoitajien elämä on useimmilla haastatelluilla kaventunut melkein neljän seinän sisäiseksi elämäksi.

Yleisessä keskustelussa esiin tulleiden tietojen mukaan kunnat olisivat vähentämässä omaishoidon tuen saajien määrää. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että ainakin tutkimuksessa mainitut kunnat ovat päinvastoin lisäämässä omaishoitajia.

The aim of this bachelor’s thesis is to describe the everyday work and coping of family carers, i.e. those who take care of their close relatives at home. In addition, the study reflects over whether these carers get the amount of help and support they need. A further purpose was to study in what kind of situation the dependent care has begun and to what extent the carers are ready to accept the help that is available, as well as whether they get enough information about that help. The material for the study has been collected among family carers in the municipality of Korsholm/Mustasaari and is based on the carers' own narratives of the situation. All of the carers are more than seventy years of age.

The study is qualitative and the method that was used was theme interviews. Four family carers were interviewed and the questions were categorized into different topics. During the interviews the focus was on gathering background information, on the everyday life of a family carer, on coping methods and on how well they could make use of different benefits that they were offered (days off, rehabilitation services). All the interviews were recorded and transcribed.

Because of the small number of interviewees, one cannot draw too far going conclusions from the results of the study.

The decision to become a family carer seldom was a conscious decision, it just happened more or less by itself, either when a family member fell ill or a disabled child was born into the family. Everyone would have made the decision to become a family carer all over again. According to this study the family carers did not take advantage of the possibility to have a day off to which they are entitled to according to law. They usually had only few hours of their own time every now and then. Also rehabilitation services were used very little. It seemed to be that the family carers had not got the information about the services and forms of support that were available to them. Life as a family carer has, for most interviewees, been reduced almost to a life led within the four walls of the family home.

In public discussion there has been some indication that municipalities are planning to restrict the number of people that receive family carers' allowance. However, the municipalities of Mustasaari/Korsholm and Vaasa, which are mentioned in this study, are planning to increase the number of family carers.

Keywords Dependent care, Family/dependent carers, Family carers' allowance, Coping as a family/dependent carer.