Vanhan hirsirakennuksen rakennustekninen kuntotutkimus
Haikarainen, Jani (2021)
Haikarainen, Jani
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104276014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104276014
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä kuntotutkimuksen tekemiseen ja kuvata rakennusteknisen kuntotutkimuksen vaiheet. Tutkimuksen kohteena oli 1800-luvun alkupuolella rakennettu hirsirakennus.
Kuntotutkimuksen alussa käytiin huolellisesti läpi kohteen lähtötiedot ja tehtiin tutkimussuunnitelma. Kun tutkimussuunnitelma oli hyväksytetty tilaajalla, suoritettiin kuntotutkimus, jossa selvitettiin rakennuksen rakenteet ja niiden kunnot. Kuntotutkimuksesta laadittiin tilaajalle kuntotutkimusraportti, johon kirjattiin havainnot sekä laboratorionäytteiden tulokset ja tulosten analyysit. Raportissa esitettiin myös korjausehdotuksia, joten sitä voidaan käyttää korjaussuunnittelun lähtötietona. Tutkimusraportti ei ole julkinen asiakirja, joten sitä ei ole liitetty opinnäytetyöhön.
Tutkimuksilla saatiin selvitettyä pääsääntöisesti aikaisemmat rakennus- ja korjaustavat sekä rakenteiden kunto. Tutkimuksissa havaittiin alkuperäisiä rakenteita sekä rakenteita, joita voidaan luokitella nykyaikana riskirakenteiksi. Kuntotutkimuksessa haasteeksi muodostuivat puutteelliset tiedot korjauksista. Rakennusta on korjattu runsaasti eri aikoina, eikä korjauksista ollut asiakirjoja tallella. Esimerkiksi alapohjiin tehtiin 10 rakenneavausta, joista jokainen rakenne poikkesi toisestaan.
Opinnäytetyössä todettiin, että mikäli rakennus aiotaan ottaa tulevaisuudessa käyttöön, tulee siihen tehdä isoja korjaustöitä. Rakennuksen kuntoon ei ollut yksittäistä isoa tekijää, vaan vauriot ovat syntyneet monesta eri syystä. Rakenteiden huonon tuulettavuuden ja rungon lahovaurioiden lisäksi myös ennen käytettävät rakennus- ja korjaustavat ovat vaikuttaneet rakennuksen kuntoon.
Kuntotutkimuksen alussa käytiin huolellisesti läpi kohteen lähtötiedot ja tehtiin tutkimussuunnitelma. Kun tutkimussuunnitelma oli hyväksytetty tilaajalla, suoritettiin kuntotutkimus, jossa selvitettiin rakennuksen rakenteet ja niiden kunnot. Kuntotutkimuksesta laadittiin tilaajalle kuntotutkimusraportti, johon kirjattiin havainnot sekä laboratorionäytteiden tulokset ja tulosten analyysit. Raportissa esitettiin myös korjausehdotuksia, joten sitä voidaan käyttää korjaussuunnittelun lähtötietona. Tutkimusraportti ei ole julkinen asiakirja, joten sitä ei ole liitetty opinnäytetyöhön.
Tutkimuksilla saatiin selvitettyä pääsääntöisesti aikaisemmat rakennus- ja korjaustavat sekä rakenteiden kunto. Tutkimuksissa havaittiin alkuperäisiä rakenteita sekä rakenteita, joita voidaan luokitella nykyaikana riskirakenteiksi. Kuntotutkimuksessa haasteeksi muodostuivat puutteelliset tiedot korjauksista. Rakennusta on korjattu runsaasti eri aikoina, eikä korjauksista ollut asiakirjoja tallella. Esimerkiksi alapohjiin tehtiin 10 rakenneavausta, joista jokainen rakenne poikkesi toisestaan.
Opinnäytetyössä todettiin, että mikäli rakennus aiotaan ottaa tulevaisuudessa käyttöön, tulee siihen tehdä isoja korjaustöitä. Rakennuksen kuntoon ei ollut yksittäistä isoa tekijää, vaan vauriot ovat syntyneet monesta eri syystä. Rakenteiden huonon tuulettavuuden ja rungon lahovaurioiden lisäksi myös ennen käytettävät rakennus- ja korjaustavat ovat vaikuttaneet rakennuksen kuntoon.