Kosteusteknisesti haastavien rakenteiden käytön perustelu
Heino, Teemu (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104296296
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli luoda ohje, joka auttaa rakennesuunnittelijaa oman rakennetyypin kosteusteknisen toiminnan tarkastelussa, mikäli rakenteelle ei yksinkertainen tarkastelu riitä esimerkiksi suomalaisten suosimalla DOF-lämpöohjelmalla.
Tämä insinöörityö toteutettiin Optiplan Oy:n tarpeiden mukaisesti. Työ sai alkunsa asuinrakennusten rakennetyyppikirjaston päivitystyön yhteydessä, jolloin rakenteille tehtiin DOF-Lämpö-ohjelmalla U-arvo ja kastepistetarkasteluita. Stationäärisen laskennan toiminnasta tiedettiin, että ne eivät anna tarkkaa kuvaa rakenteen todellisesta kosteusteknisestä toiminnasta ja haluttiin perehtyä edistyksellisempään tapaan tutkia ja todeta rakenteen toimintaa. Työn tavoitteeksi asetettiin määrittää menettelytapa kosteusteknisesti haastavien rakenteiden toiminnan selvittämiseen ja käytön perusteluun. Yleisesti käytössä olevien rakenteiden käytölle tarvittiin perusteluja, jotta niitä voitaisiin käyttää tiedostaen niiden kosteustekninen toiminta ja varmistaa, ettei homeelle syntyisi otollisia olosuhteita.
Insinöörityön teoriaosuudessa keskityttiin pääasiassa rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja periaatteisiin. Lämpötekniset asiat jätettiin vähemmälle huomiolle. Teoriaosuudessa käytiin läpi kosteuden merkitystä rakennusfysiikassa ja miten kosteus vaikuttaa rakenteisiin ja kuinka kosteus siirtyy rakenteissa. Työssä perehdyttiin myös stationääriseen ja epästationääriseen laskentamenetelmään ja niiden eroavaisuuksiin. Työssä pohdittiin, milloin stationäärinen laskenta (DOF-Lämpö) ei ole enää riittävä rakenteiden kosteustekniseen tarkasteluun, vaan milloin rakennetta täytyisi tarkastella ajan ja olosuhdemuutokset huomioivalla menetelmällä eli epästationäärisenä, jolloin voidaan myös tarkastella homeen syntymistä suomalaisen homemallin avulla. Teorian loppuosassa käytiin läpi ilmaston vaikutuksia sekä mitoittavat testivuodet, joilla voidaan tarkastella rakenteita eri tapauksissa jonkin toimintakriteerin mukaisesti.
Tässä insinöörityössä luotiin rakenteiden kosteustekniselle tarkastelulle protokolla WUFI Pro:ta ja suomalaista homemallia käyttäen. Tehtyä tarkastelua voidaan käyttää hyödyksi jatkossa muiden rakenteiden kosteusteknisessä tarkastelussa.
Tämä insinöörityö toteutettiin Optiplan Oy:n tarpeiden mukaisesti. Työ sai alkunsa asuinrakennusten rakennetyyppikirjaston päivitystyön yhteydessä, jolloin rakenteille tehtiin DOF-Lämpö-ohjelmalla U-arvo ja kastepistetarkasteluita. Stationäärisen laskennan toiminnasta tiedettiin, että ne eivät anna tarkkaa kuvaa rakenteen todellisesta kosteusteknisestä toiminnasta ja haluttiin perehtyä edistyksellisempään tapaan tutkia ja todeta rakenteen toimintaa. Työn tavoitteeksi asetettiin määrittää menettelytapa kosteusteknisesti haastavien rakenteiden toiminnan selvittämiseen ja käytön perusteluun. Yleisesti käytössä olevien rakenteiden käytölle tarvittiin perusteluja, jotta niitä voitaisiin käyttää tiedostaen niiden kosteustekninen toiminta ja varmistaa, ettei homeelle syntyisi otollisia olosuhteita.
Insinöörityön teoriaosuudessa keskityttiin pääasiassa rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja periaatteisiin. Lämpötekniset asiat jätettiin vähemmälle huomiolle. Teoriaosuudessa käytiin läpi kosteuden merkitystä rakennusfysiikassa ja miten kosteus vaikuttaa rakenteisiin ja kuinka kosteus siirtyy rakenteissa. Työssä perehdyttiin myös stationääriseen ja epästationääriseen laskentamenetelmään ja niiden eroavaisuuksiin. Työssä pohdittiin, milloin stationäärinen laskenta (DOF-Lämpö) ei ole enää riittävä rakenteiden kosteustekniseen tarkasteluun, vaan milloin rakennetta täytyisi tarkastella ajan ja olosuhdemuutokset huomioivalla menetelmällä eli epästationäärisenä, jolloin voidaan myös tarkastella homeen syntymistä suomalaisen homemallin avulla. Teorian loppuosassa käytiin läpi ilmaston vaikutuksia sekä mitoittavat testivuodet, joilla voidaan tarkastella rakenteita eri tapauksissa jonkin toimintakriteerin mukaisesti.
Tässä insinöörityössä luotiin rakenteiden kosteustekniselle tarkastelulle protokolla WUFI Pro:ta ja suomalaista homemallia käyttäen. Tehtyä tarkastelua voidaan käyttää hyödyksi jatkossa muiden rakenteiden kosteusteknisessä tarkastelussa.