Jauhemaalattujen teräspintojen maalaus nestemaalilla
Kuismin, Niko (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104306483
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli tutkia jauhemaalattujen teräspintojen maalausta erilaisilla nestemaaliyhdistelmillä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä nestemaaliyhdistelmät soveltuivat parhaiten jauhemaalipinnoille. Tutkittavaan aineistoon kuului neljä jauhemaalityyppiä, jotka olivat sinkkiepoksipolyesteri, epoksipolyesteri ja kaksi polyesteriä. Nestemaaliyhdistelmiä oli kuusi kappaletta, jotka koostuivat epoksi-, alkydi-, akrylaatti-, uretaani-alkydi sekä polyuretaanimaaleista. Jauhemaalipinnoilla oli neljä erilaista esikäsittelytilaa.
Insinöörityö koostui standardisoitujen teräslevyjen (Q-panel) maalauksista ensin jauhe- ja sitten nestemaaleilla sekä maalattujen levyjen koestuksista. Nestemaaliyhdistelmien soveltuvuutta eri jauhemaalipinnoille tutkittiin kahdella tartuntakokeella, jotka olivat veitsi- ja hilaristikkokoe, sekä yhdellä ympäristöolosuhdetestillä, joka oli kondenssitesti. Veitsikoe suoritettiin Teknos Oy:n sisäisen menetelmän mukaisesti, hilaristikkokoe standardin SFS-ISO 2409 mukaan ja kondenssitesti 240 tunnin koestusajalla standardien SFS-ISO 6270-1 ja SFS-ISO 12944-6 mukaisesti. Kondenssitestattujen levyjen maalikalvon rakkuloitumista, ruostumista, halkeilua ja hilseilyä arvioitiin standardin SFS-ISO 4628 mukaan. Lisäksi levyille tehtiin veitsi- sekä hilaristikkokoe.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että karhennettomilla jauhemaalialustoilla esiintyi enemmän tartuntaongelmia ja rakkuloitumista. Päällemaalauksia ei tulisi lähtökohtaisesti suorittaa esikäsittelemättömille alustoille. Parhaiten menestyivät liuotinohenteiset epoksipohjamaali- ja polyuretaanipintamaaliyhdistelmät, liuotinohenteinen alkydipintamaaliyhdistelmä sekä vesiohenteinen akrylaattipintamaaliyhdistelmä. Huonoiten menestyivät vesiohenteiset alkydipohjamaali- ja uretaani-alkydipintamaaliyhdistelmä sekä epoksipohjamaali- ja epoksipintamaaliyhdistelmä. Polyesterijauhemaalit osoittautuivat kokonaisvaltaisesti huonommiksi maalausalustoiksi kuin epoksipolyesteri- ja sinkkiepoksipolyesterijauhemaalit.
Insinöörityö koostui standardisoitujen teräslevyjen (Q-panel) maalauksista ensin jauhe- ja sitten nestemaaleilla sekä maalattujen levyjen koestuksista. Nestemaaliyhdistelmien soveltuvuutta eri jauhemaalipinnoille tutkittiin kahdella tartuntakokeella, jotka olivat veitsi- ja hilaristikkokoe, sekä yhdellä ympäristöolosuhdetestillä, joka oli kondenssitesti. Veitsikoe suoritettiin Teknos Oy:n sisäisen menetelmän mukaisesti, hilaristikkokoe standardin SFS-ISO 2409 mukaan ja kondenssitesti 240 tunnin koestusajalla standardien SFS-ISO 6270-1 ja SFS-ISO 12944-6 mukaisesti. Kondenssitestattujen levyjen maalikalvon rakkuloitumista, ruostumista, halkeilua ja hilseilyä arvioitiin standardin SFS-ISO 4628 mukaan. Lisäksi levyille tehtiin veitsi- sekä hilaristikkokoe.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että karhennettomilla jauhemaalialustoilla esiintyi enemmän tartuntaongelmia ja rakkuloitumista. Päällemaalauksia ei tulisi lähtökohtaisesti suorittaa esikäsittelemättömille alustoille. Parhaiten menestyivät liuotinohenteiset epoksipohjamaali- ja polyuretaanipintamaaliyhdistelmät, liuotinohenteinen alkydipintamaaliyhdistelmä sekä vesiohenteinen akrylaattipintamaaliyhdistelmä. Huonoiten menestyivät vesiohenteiset alkydipohjamaali- ja uretaani-alkydipintamaaliyhdistelmä sekä epoksipohjamaali- ja epoksipintamaaliyhdistelmä. Polyesterijauhemaalit osoittautuivat kokonaisvaltaisesti huonommiksi maalausalustoiksi kuin epoksipolyesteri- ja sinkkiepoksipolyesterijauhemaalit.