Kannattaako umpilehmät ulkoistaa? Lassilan tilan rakennusratkaisuvaihtoehdot

Abstract

Umpilehmien hyvinvoinnin kannalta lypsykarjanavetta ei aina tarjoa optimaalisia olosuhteita, sillä umpilehmien tarpeet eroavat monessa suhteessa lypsävistä lehmistä. Ummessa olleessaan lehmä on lomalla tuotoskauden rasituksista ja valmistautuu uuteen tuotoskauteen. Kasvava vasikka vie tilaa pötsiltä, ja lehmän elinpaino on lopputiineydessä korkeimmillaan, mikä tekee siitä hidasliikkeisen ja jopa kömpelön. Olosuhteiden puolesta umpilehmille tärkeintä on puhdas, kuiva ja tilava makuupaikka, raikas vesi ja ilma sekä oikeanlainen ruoka. Umpilehmien ruokinta perustuu vähäenergiseen karkearehuun, jota tarvittaessa täydennetään väkirehulla, kivennäisillä ja vitamiineilla.

Umpilehmien ulkoistaminen mahdollistaa umpilehmien tarpeita vastaavien olosuhteiden tarjoamisen ja vapauttaa tilaa lypsykarjanavetan sisällä, jolloin tuotantoa voidaan kasvattaa. Opinnäytetyössä ulkoistamisella tarkoitetaan umpilehmien ulkoistamista lypsynavetan tiloista toisaalle tilan sisällä. Ulkoistamiseen voi hyödyntää tilalla olemassa olevaa rakennuskantaa, kuten rehusiiloja, varastoja tai konehallia. Vaihtoehtoisesti toimivat umpilehmätilat voi rakentaa uudisrakennuksella kylmäpihattoon tai markkinoilla olevien pressuhallien avulla.

Opinnäytetyössä selvitettiin Lassilan tilan rakennusvaihtoehtoja ja kehitettiin niiden vertailemisen avuksi rakennusratkaisulaskuri. Lassilan tilalla lypsykarjanavetan läheisyydessä oleva konehalli ja vanhat rehusiilot voisivat olla hyödynnettävissä eläintilaksi. Laskuri toimii apukeinona tilan umpilehmien ulkoistamisen toteuttamista mietittäessä. Vertailu perustuu eri rakennusvaihtoehtojen rakentamiskustannuksien avulla laskettuun parsipaikkahintaan. Hintoja voi verrata nykyisen lypsynavetan parsipaikkakohtaiseen hintaan ja katetuottolaskelman lehmäkohtaiseen tuottoon. Vertailun tuloksena Lassilan tilan umpilehmät kannattaisi ulkoistaa vanhoihin rehusiiloihin, sillä niiden kattaminen on edullista. Myös siilojen sijainti, eläinten siirtojen puolesta lypsykarjanavettaan nähden, on hyvä. Rakennuskustannukset ovat tuottoihin nähden varsin kohtuulliset kaikissa lasketuissa vaihtoehdoissa. Eläinten hyvinvoinnin parantamisen näkökohdasta ulkoistaminen onkin kannattavaa riippumatta rakennusratkaisusta, kunhan lisääntynyt työmäärä on hoidettavissa tilan nykyisellä työvoimalla.

Lassilan tilan kehittämiskeinona umpilehmien ulkoistaminen on hyvä seuraava investointi, joka mahdollistaisi lypsykarjanavetan käytön tehostamisen ja maltillisen lehmämäärän lisäämisen. Investointi ei kuitenkaan ole lähivuosina mahdollinen, sillä Valion sopimustuotantoon siirtymisen myötä lehmämäärää ja tuotantoa ei ole lisättävissä. Sopimustuotanto on Valion keino yrittää parantaa maitotilojen kannattavuutta pitkällä aikavälillä.

Kehitetty rakennusratkaisulaskuri toimii esiselvityksenä laajemman, yleisesti tilallisten käyttöön tulevan laskurin pohjana. Jatkotutkimusmahdollisuutena voisi selvittää katetuottoa eläintenhyvinvointi-investointina. Laskuria on mahdollista jatkokehittää myös eri eläinryhmien ja tuotantosuuntien käyttöön.

From the animal welfare point of view, the dairy cattle barn does not always provide optimal conditions for dry cows, as the need of dry cows differ in many respects from milking cows. The dry cows is on holiday from the stresses of the milking season and is prepering for a new season of milking. The growing calf takes up space from the rumen and the cow’s body weight is at its highest at the end of gestation, making it slower and even clumsy. The most important thing for dry cows is a clean, dry and spacious stall, fresh water and air, and proper food. Feeding dry cows is based on low-energic coarse feed, supplemented if necessary with concentrates, minerals and vitamins.

The outsourcing of dry cows makes it possible to provide conditions that meet the needs of dry cows and frees up space inside the dairy cattle barn, allowing production to be increased. In the thesis, outsourcing refers to the outsourcing of dry cows from milking areas to other areas within the farm. An existing building stock, such as fodder silos, warehouses or machine halls, can be utilised for outsourcing on the farm. Alternatively, functional dry cows premises can be built with a new cold loose stall cattle barn or with the help of tarpaulin halls.

The thesis investigated the building options of Lassila farm and developed a building solution calculator for comparing the solutions. On Lassila farm, the machine hall close to the dairy cattle barn and fodder silos could be utilised for animals. The counter helps to consider the outsourcing of dry cows. The comparison is based on the price of one stall calculated through the construction costs of different construction options. The price can be compared to the price per one stall in the current barn and the profit margin per one cow.

As a means of developing the Lassila farm, the outsourcing of dry cows is a logical next investment that would make it possible to inprove the efficient use of the dairy cattle barn and increase the moderate number of cows. In time, however, the investment will not be possible in the next few years, as Valio´s transition to contract production will not increase the number of cows and production. Contract production is Valio´s way of trying improve the profitability of dairy farms in the longer term.

The developed building solution calculator serves as a preliminary study for a broader counter that will be used by farmers. As a possibility of further researching, the profit margin could be studied as an animal welfare investment. It is also possible to develop the counter further for the use of different animal groups and production directions.