Hiilineutraali aluerakentaminen : määritelmien, tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkastelu case-alueiden kautta
Alanko, Marjaana (2021)
Alanko, Marjaana
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057038
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten hiilineutraali alue on määritelty Suomessa ja millaisia tavoitteita ja toimenpiteitä hiilineutraaliin aluerakentamiseen liittyy.
Aineistoksi työhön valittiin kuusi erilaista ja eri kaupungeissa sijaitsevaa aluetta, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta. Alueiden yhteyshenkilöille lähetettiin sähköpostitse kyselylomake, johon toivottiin vastausta joko kirjallisesti tai haastattelutilanteessa. Lomakkeessa esitettiin kysymyksiä hiilineutraaliuden määritelmästä, hiilineutraaliuden laskentamenetelmistä sekä toimenpiteistä, joilla minimoidaan hiilijalanjälkeä ja toimenpiteistä, joilla kasvatetaan hiilikädenjälkeä. Vastauksia saatiin kolmelta alueelta ja kaikki vastaukset tulivat kirjallisina. Muiden case-alueiden osalta käytettiin julkisesti saatavilla olevia lähteitä samoin kuin lisätietojen etsimiseen vastauksia lähettäneiden alueiden osalta. Työ toteutettiin yhdistettynä kirjallisuuskatsauksena sekä tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin haastatteluja.
Työssä kävi ilmi, että yksikään case-alue ei tavoitellut hiilineutraaliutta koko alueen osalta, eivätkä case-alueet olleet määritelleet, mitä alueen hiilineutraalius tarkoittaisi. Alueiden hiilijalanjäljen/hiilineutraaliuden laskentatavat poikkesivat toisistaan melko paljon. Toimenpiteissä, joita case-alueilla tehtiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä hiilikädenjäljen kasvattamiseksi löytyi yhtäläisyyksiä alueiden väliltä. Case-alueiden hyödyntämiä hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä olivat esimerkiksi alueiden rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle - mahdollistaen kestävä liikkuminen - sekä tiivis rakennustapa, jossa hyödynnettiin myös täydennysrakentamista. Ylijäämämassojen hyödyntäminen alueella ja kierrätysmateriaalien uusiokäyttö infrarakentamisessa mainittiin infra- ja esirakentamisen vähähiilisyyteen liittyvinä toimenpiteinä. Rakennusten rakentamisen hiilijalanjälkeä pyrittiin pienentämään suosimalla puurakentamista sekä käyttämällä uusiutuvia ja vähähiilisiä rakennusmateriaaleja. Energian osalta pyrittiin hyödyntämään uusiutuvia energianlähteitä. Hiilikädenjälkeä kasvattavina toimenpiteinä mainittiin mm. puurakentamisen suosiminen, alueella tuotettu uusiutuva energia sekä kiertotalouden hyödyntäminen alueen infrarakentamisessa ja rakennusten rakentamisessa.
Aineistoksi työhön valittiin kuusi erilaista ja eri kaupungeissa sijaitsevaa aluetta, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta. Alueiden yhteyshenkilöille lähetettiin sähköpostitse kyselylomake, johon toivottiin vastausta joko kirjallisesti tai haastattelutilanteessa. Lomakkeessa esitettiin kysymyksiä hiilineutraaliuden määritelmästä, hiilineutraaliuden laskentamenetelmistä sekä toimenpiteistä, joilla minimoidaan hiilijalanjälkeä ja toimenpiteistä, joilla kasvatetaan hiilikädenjälkeä. Vastauksia saatiin kolmelta alueelta ja kaikki vastaukset tulivat kirjallisina. Muiden case-alueiden osalta käytettiin julkisesti saatavilla olevia lähteitä samoin kuin lisätietojen etsimiseen vastauksia lähettäneiden alueiden osalta. Työ toteutettiin yhdistettynä kirjallisuuskatsauksena sekä tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin haastatteluja.
Työssä kävi ilmi, että yksikään case-alue ei tavoitellut hiilineutraaliutta koko alueen osalta, eivätkä case-alueet olleet määritelleet, mitä alueen hiilineutraalius tarkoittaisi. Alueiden hiilijalanjäljen/hiilineutraaliuden laskentatavat poikkesivat toisistaan melko paljon. Toimenpiteissä, joita case-alueilla tehtiin hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä hiilikädenjäljen kasvattamiseksi löytyi yhtäläisyyksiä alueiden väliltä. Case-alueiden hyödyntämiä hiilijalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä olivat esimerkiksi alueiden rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle - mahdollistaen kestävä liikkuminen - sekä tiivis rakennustapa, jossa hyödynnettiin myös täydennysrakentamista. Ylijäämämassojen hyödyntäminen alueella ja kierrätysmateriaalien uusiokäyttö infrarakentamisessa mainittiin infra- ja esirakentamisen vähähiilisyyteen liittyvinä toimenpiteinä. Rakennusten rakentamisen hiilijalanjälkeä pyrittiin pienentämään suosimalla puurakentamista sekä käyttämällä uusiutuvia ja vähähiilisiä rakennusmateriaaleja. Energian osalta pyrittiin hyödyntämään uusiutuvia energianlähteitä. Hiilikädenjälkeä kasvattavina toimenpiteinä mainittiin mm. puurakentamisen suosiminen, alueella tuotettu uusiutuva energia sekä kiertotalouden hyödyntäminen alueen infrarakentamisessa ja rakennusten rakentamisessa.