Vertikaaliviljelyhallin energiatehokkuuskatsaus
Tuomi, Elviira (2021)
Tuomi, Elviira
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057051
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilasi kaupunkiviljely-yritys Pinoa Foods Oy, joka vertikaaliviljelee mikroversoja. Projektin tavoite oli lisätä tuotantohallin energiatehokkuutta ja luoda yritykselle kustannussäästöjä vähentämällä ostoenergiatarvetta. Kustannus- ja energiatehokkuuden lisäksi pyrittiin varmistamaan mikroversojen optimaaliset kasvuolosuhteet. Projektin tavoitteisiin pääsemiseksi oli kartoitettava ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän nykytila ja selvitettävä kiinteistön lisäeristysmahdollisuudet. Tämän pohjalta voitiin luoda ehdotus keinoista, joilla saavutettaisiin energia- ja kustannustehokkuusparannukset. Energiatehokkuus, eli energian tehokas käyttö voidaan suoraan verrannollistaa kustannustehokkuuteen. Teollisuuskiinteistön energiatehokkuutta voidaan lisätä monella tapaa. Ilmanvaihtolaitteiston tehokkuuden lisäksi kiinteistön eristyksen laatu ja määrä ovat keskeisiä tekijöitä ostoenergiatarpeen minimoimisessa.
Projektin aikana laskettiin tuotantohallin lämmitysenergian nettotarve, jotta voitiin arvioida yrityksen lämmityksen vuosikustannukset. Lämmitysenergian nettotarve muodostuu kiinteistön tilojen, lämpimän käyttöveden ja ilmanvaihdon lämmityksen tarpeista. Kiinteistön tilojen lämmitysenergiatarve lasketaan johtumislämpöhäviöistä. Lämmitysenergian määrittämisessä selvisi, että yli 50 % lämmitystarpeesta muodostuu ilmanvaihdosta. Suuri luku johtuu Suomen pohjoisesta sijainnista ja on tavanomainen luku teollisuuskiinteistölle. Pinoa Foodsin ilmanvaihtolaitteet ovat hiljattain huolletut ja niissä on lämmöntalteenottojärjestelmä, mikä varmistaa hukkalämmön synnyn minimoimisen. Noin 14 % koko lämmitystarpeesta muodostuu ikkunoiden ja ovien läpi johtuvasta lämpöhäviöstä. Lisäeristysselvityksessä kävi ilmi, että jo pienillä investoinneilla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä. Tämä johtaa suoraan ostoenergiatarpeen pienenemiseen ja lämmitysjärjestelmän kuormituksen kevenemiseen. Projektin aikana selvisi, ettei tämän hetkinen lämmitysjärjestelmän kokonaislämmitysteho ole riittävä nykyisen
käyttötarkoituksen näkökulmasta.
Projektin aikana laskettiin tuotantohallin lämmitysenergian nettotarve, jotta voitiin arvioida yrityksen lämmityksen vuosikustannukset. Lämmitysenergian nettotarve muodostuu kiinteistön tilojen, lämpimän käyttöveden ja ilmanvaihdon lämmityksen tarpeista. Kiinteistön tilojen lämmitysenergiatarve lasketaan johtumislämpöhäviöistä. Lämmitysenergian määrittämisessä selvisi, että yli 50 % lämmitystarpeesta muodostuu ilmanvaihdosta. Suuri luku johtuu Suomen pohjoisesta sijainnista ja on tavanomainen luku teollisuuskiinteistölle. Pinoa Foodsin ilmanvaihtolaitteet ovat hiljattain huolletut ja niissä on lämmöntalteenottojärjestelmä, mikä varmistaa hukkalämmön synnyn minimoimisen. Noin 14 % koko lämmitystarpeesta muodostuu ikkunoiden ja ovien läpi johtuvasta lämpöhäviöstä. Lisäeristysselvityksessä kävi ilmi, että jo pienillä investoinneilla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä. Tämä johtaa suoraan ostoenergiatarpeen pienenemiseen ja lämmitysjärjestelmän kuormituksen kevenemiseen. Projektin aikana selvisi, ettei tämän hetkinen lämmitysjärjestelmän kokonaislämmitysteho ole riittävä nykyisen
käyttötarkoituksen näkökulmasta.