Pitoisuusmittausohjauksen mahdollisuus luolatukikohdassa
Kettunen, Kalle (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105057123
Tiivistelmä
Stara on Helsingin kaupungin liikelaitoksena sitoutunut laskemaan energiankulutustaan Helsingin kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Staran käyttämässä Kampin luolastotukikohdassa energian kulutus on vain noussut, joten asian selvitykseen varattiin opinnäytetyö.
Tukikohdassa eniten energiaa käyttää ilmanvaihto, joten epäiltiin, että liika energiankulutus johtui sen väärin optimoinnista. Ilmanvaihtoa ohjataan pitoisuusmittauksella, joten epäiltiin, että pitoisuuden raja-arvot on asetettu väärin. Aloitustilanteessa mitattavana pitoisuutena oli pienhiukkaset.
Aloittaessa huomattiin luolastotukikohdan pienhiukkaspitoisuuden käyvän työtuntien ajalla yli laillisen raja-arvon, valmiiksi luolastosta löytyvien sensorien mukaan. Ilmanlaatua varmistettiin tilaamalla uusia pienhiukkassensoreita, jotka näyttivät noin puolta alkuperäisten sensorien arvosta.
Epätietoisuuden takia ilma mitattiin vielä Lancom 4 -savukaasuanalysaattorilla. Sen tuloksista huomattiin tunnetuista savukaasuista vain typpidioksidin nousevan yli sen 15 minuutin HTP-arvon. Savukaasuanalysaattori ei kuitenkaan pysty tarkasti mittaamaan tällä alueella, joten tulos ei ole luotettava.
Lopputuloksena saatiin toimintaohjeita henkilöille, jotka jatkavat ilmanvaihdon optimointia opinnäytetyön jälkeen. Ohjaavien sensorien tulee olla kalibroitu, jotta ilmanvaihto voidaan asettaa mahdollisimman tarkasti raja-arvoon jossa ilmanvaihtoon ei käytetään liikaa energiaa ja ilman laatu ei aiheuta terveydellistä haittaa työntekijöille. Typpidioksidin pitoisuus tulee varmistaa analysaattorilla, joka pystyy mittaamaan luotettavasti havaitulla alueella. Energiankulutusta ei todennäköisesti saada laskettua alle vertailuvuoden, koska se oli kyseisenä vuonna terveydelle haitallisen alhainen, mutta oikein optimoimalla sitä voidaan alentaa nykyisestä.
Tukikohdassa eniten energiaa käyttää ilmanvaihto, joten epäiltiin, että liika energiankulutus johtui sen väärin optimoinnista. Ilmanvaihtoa ohjataan pitoisuusmittauksella, joten epäiltiin, että pitoisuuden raja-arvot on asetettu väärin. Aloitustilanteessa mitattavana pitoisuutena oli pienhiukkaset.
Aloittaessa huomattiin luolastotukikohdan pienhiukkaspitoisuuden käyvän työtuntien ajalla yli laillisen raja-arvon, valmiiksi luolastosta löytyvien sensorien mukaan. Ilmanlaatua varmistettiin tilaamalla uusia pienhiukkassensoreita, jotka näyttivät noin puolta alkuperäisten sensorien arvosta.
Epätietoisuuden takia ilma mitattiin vielä Lancom 4 -savukaasuanalysaattorilla. Sen tuloksista huomattiin tunnetuista savukaasuista vain typpidioksidin nousevan yli sen 15 minuutin HTP-arvon. Savukaasuanalysaattori ei kuitenkaan pysty tarkasti mittaamaan tällä alueella, joten tulos ei ole luotettava.
Lopputuloksena saatiin toimintaohjeita henkilöille, jotka jatkavat ilmanvaihdon optimointia opinnäytetyön jälkeen. Ohjaavien sensorien tulee olla kalibroitu, jotta ilmanvaihto voidaan asettaa mahdollisimman tarkasti raja-arvoon jossa ilmanvaihtoon ei käytetään liikaa energiaa ja ilman laatu ei aiheuta terveydellistä haittaa työntekijöille. Typpidioksidin pitoisuus tulee varmistaa analysaattorilla, joka pystyy mittaamaan luotettavasti havaitulla alueella. Energiankulutusta ei todennäköisesti saada laskettua alle vertailuvuoden, koska se oli kyseisenä vuonna terveydelle haitallisen alhainen, mutta oikein optimoimalla sitä voidaan alentaa nykyisestä.