COVID-19 näytteiden laboratorioprosessin kuvaaminen ja kehittäminen lean-menetelmällä
Kokkonen, Jussi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105067495
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkoituksena oli kartoittaa Kemin NordLab:n kliinisen laboratorion COVID-19 laboratorioprosessi näytteen saapumisesta laboratorioon tuloksen vastaamiseen saakka ja kehittää prosessia sujuvammaksi. Prosessin parantamiseen käytettiin lean-menetelmän perusajatusta poistaa hukka kaikessa sen muodoissa.
Laboratorioprosessista suoritettiin tarkempi alkukartoitus, jossa tutustuttiin näytteen prosessoinnin eri työvaiheisiin, niiden sisältöön sekä määritettiin työvaiheiden pituudet sekä odotusajat työvaiheiden välillä, joista muodostettiin arvovirtakuvaus prosessille. Alkukartoituksella saatiin selville COVID-19 näytteiden saapumisesta näytteiden tuloksen vastaamiseen käytettävän prosessin kokonaisajan olevan 179 minuuttia 5 sekuntia ja näytteiden prosessointiajan olevan 107 minuuttia 49 sekuntia. Tällöin koko prosessiin käytettävästä ajasta 71 minuuttia ja 16 sekuntia eli noin 40 % on hukkaa.
Alkukartoituksen seurannassa tehdyillä havainnoilla määriteltiin prosessin työvaiheissa olevaa hukaksi määriteltävää toimintaa. Prosessista määritettiin hukkaa aiheutuvan ylimääräisestä liikkeestä lajiteltaessa varastoituja näytteitä uudelleen uusien näytteiden saapuessa ja näytteiden turhasta kuljettamisesta näytteiden lajittelussa kylmävaraston sekä mikrobiologian välillä. Näytteiden turha kuljetus lisäsi myös työntekijän ylimääräistä liikettä Hukkaa aiheutui myös näytteiden epäselvästä varastoinnista. Kaikki näytteet myös läpikäydään näytteiden saapuessa ja uudestaan näytteitä lajiteltaessa mikä aiheuttaa yliprosessointia. Prosessia optimoivia toimenpiteitä kohdennettiin näihin kohteisiin.
Näytteiden varastointia muutettiin toimivammaksi kokonaisuudeksi soveltamalla Lean-menetelmän 5S-perustyökalua. Varastosta poistettiin käyttämätön välineistö ja järjesteltiin näytteille paikat näytteenottoajan mukaan. Näytteiden yliprosessointia vähennettiin lajittelemalla saapuvista näyte-eristä kiireellisiä näytteitä niiden saapuessa.
Muutoksilla saatiin poistettua näytteiden ylimääräistä kuljetusta sekä työntekijän ylimääräistä liikettä selkeyttämällä näytteiden varastointia. Yliprosessointia saatiin vähennettyä, kun kiireelliset näytteet eroteltiin heti kiireettömistä näytteistä kirjatessa näytteitä saapuneeksi laboratorion järjestelmään.
Laboratorioprosessista suoritettiin tarkempi alkukartoitus, jossa tutustuttiin näytteen prosessoinnin eri työvaiheisiin, niiden sisältöön sekä määritettiin työvaiheiden pituudet sekä odotusajat työvaiheiden välillä, joista muodostettiin arvovirtakuvaus prosessille. Alkukartoituksella saatiin selville COVID-19 näytteiden saapumisesta näytteiden tuloksen vastaamiseen käytettävän prosessin kokonaisajan olevan 179 minuuttia 5 sekuntia ja näytteiden prosessointiajan olevan 107 minuuttia 49 sekuntia. Tällöin koko prosessiin käytettävästä ajasta 71 minuuttia ja 16 sekuntia eli noin 40 % on hukkaa.
Alkukartoituksen seurannassa tehdyillä havainnoilla määriteltiin prosessin työvaiheissa olevaa hukaksi määriteltävää toimintaa. Prosessista määritettiin hukkaa aiheutuvan ylimääräisestä liikkeestä lajiteltaessa varastoituja näytteitä uudelleen uusien näytteiden saapuessa ja näytteiden turhasta kuljettamisesta näytteiden lajittelussa kylmävaraston sekä mikrobiologian välillä. Näytteiden turha kuljetus lisäsi myös työntekijän ylimääräistä liikettä Hukkaa aiheutui myös näytteiden epäselvästä varastoinnista. Kaikki näytteet myös läpikäydään näytteiden saapuessa ja uudestaan näytteitä lajiteltaessa mikä aiheuttaa yliprosessointia. Prosessia optimoivia toimenpiteitä kohdennettiin näihin kohteisiin.
Näytteiden varastointia muutettiin toimivammaksi kokonaisuudeksi soveltamalla Lean-menetelmän 5S-perustyökalua. Varastosta poistettiin käyttämätön välineistö ja järjesteltiin näytteille paikat näytteenottoajan mukaan. Näytteiden yliprosessointia vähennettiin lajittelemalla saapuvista näyte-eristä kiireellisiä näytteitä niiden saapuessa.
Muutoksilla saatiin poistettua näytteiden ylimääräistä kuljetusta sekä työntekijän ylimääräistä liikettä selkeyttämällä näytteiden varastointia. Yliprosessointia saatiin vähennettyä, kun kiireelliset näytteet eroteltiin heti kiireettömistä näytteistä kirjatessa näytteitä saapuneeksi laboratorion järjestelmään.