Yle <3 nuoret: Millaiset Yle Pohjois-Suomen verkossa julkaisemat pääuutiset kiinnostavat 15–29-vuotiaita lukijoita?
Pakkala, Emilia (2021)
Pakkala, Emilia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077570
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen Yle Pohjois-Suomen vuonna 2020 julkaisemia pääaiheita verkossa. Tavoitteenani on saada selville, millaisista uutisista 15–29-vuotiaat kiinnostuvat. Kiinnostus tutkielman aiheeseen lähti oman työkokemukseni kautta Yleisradiolla, kun pääsin näkemään, kuinka haastavaa nuorten tavoittaminen on. Tästä syystä halusin keskittää tutkielmani aiheen nuoriin uutistenkuluttajina ja pyrkiä aikaansaamaan lisätietoa siitä, millaisista elementeistä koostuu nuoria kiinnostava uutinen.
Tietoperustassa käyn läpi aiheen ymmärtämisen kannalta oleellisia käsitteitä, kuten journalismi, uutinen ja media. Lisäksi etsin aiempia tutkimuksia siitä, millaisia nuoret ovat uutistenkuluttajina, jotta pystyn ymmärtämään paremmin analyysissani tehtyjä löydöksiä ja niiden syy-seuraussuhteita. Analyysissa käyn läpi nuoria kiinnostaneita ja ei-kiinnostaneita pääuutisia ja vertailen, miten ne eroavat toisistaan.
Aineistonani käytin Yle Pohjois-Suomen verkossa julkaisemia pääuutisia vuodelta 2020. Yhteensä uutisia kertyi noin neljäsataa. Tarkastelin jutuista otsikoita, kuvia, videoita ja audioita sekä jutun rakennetta. Tutkielmani laajuuden puitteissa en kyennyt analysoimaan kaikkia uutisia, vaan poimin analyysiini muutamia tapausesimerkkejä, joihin perehdyin tarkemmin. Aineiston analysoimisessa hyödynsin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta sekä median moodit -mallia. Päädyin näihin tutkimusmenetelmiin, sillä arvelin saavani niiden avulla aineistosta mahdollisimman monipuolisesti tietoa irti. Lisäksi menetelmät tukivat toisiaan erinomaisesti.
Nuoret ovat kiinnostuneet omaan elämäänsä liittyvistä uutisista. Nuoret näyttäisivät myös arvostavan niitä aiheita, joissa heidän ikäryhmäänsä kuuluva henkilö on äänessä ja koko uutinen on henkilöity häneen. Nuoresta haastateltavasta kannattaa antaa viitteitä jo heti otsikossa ja pääkuvassa. Uutiselta kaivataan osittain draamaa ja samaistuttavuuden sekä empatian tunteiden herättämistä. Lisäksi visuaaliset ja osallistavat uutiset näyttäisivät olevan nuorten mieleen. Vaikka journalismi pohjautuu luotettavan tiedon välitykseen, informaatiomoodi jäi monissa nuoria kiinnostaneissa uutisissa taka-alalle. Sen sijaan juttua johdatteli attraktio- ja tarinankerrontamoodit.
Itse haukkasin melko ison palan lähtiessäni keskittämään tutkielmaani näin suureen kokonaisuuteen. Mikäli aiheesta haluaisi saada spesifimpää tietoa, aihetta voisi tutkia lisää ja keskittää analyysi koskemaan jotain tiettyä uutisen osaa. Nuoria uutistenkuluttajina on erittäin tärkeä tutkia lisää jatkossakin, jotta tiedetään, mitä tämä mystinen kohderyhmä uutisilta toivoo. Näin uutisille on lukijoita myös tulevaisuudessa.
Tietoperustassa käyn läpi aiheen ymmärtämisen kannalta oleellisia käsitteitä, kuten journalismi, uutinen ja media. Lisäksi etsin aiempia tutkimuksia siitä, millaisia nuoret ovat uutistenkuluttajina, jotta pystyn ymmärtämään paremmin analyysissani tehtyjä löydöksiä ja niiden syy-seuraussuhteita. Analyysissa käyn läpi nuoria kiinnostaneita ja ei-kiinnostaneita pääuutisia ja vertailen, miten ne eroavat toisistaan.
Aineistonani käytin Yle Pohjois-Suomen verkossa julkaisemia pääuutisia vuodelta 2020. Yhteensä uutisia kertyi noin neljäsataa. Tarkastelin jutuista otsikoita, kuvia, videoita ja audioita sekä jutun rakennetta. Tutkielmani laajuuden puitteissa en kyennyt analysoimaan kaikkia uutisia, vaan poimin analyysiini muutamia tapausesimerkkejä, joihin perehdyin tarkemmin. Aineiston analysoimisessa hyödynsin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta sekä median moodit -mallia. Päädyin näihin tutkimusmenetelmiin, sillä arvelin saavani niiden avulla aineistosta mahdollisimman monipuolisesti tietoa irti. Lisäksi menetelmät tukivat toisiaan erinomaisesti.
Nuoret ovat kiinnostuneet omaan elämäänsä liittyvistä uutisista. Nuoret näyttäisivät myös arvostavan niitä aiheita, joissa heidän ikäryhmäänsä kuuluva henkilö on äänessä ja koko uutinen on henkilöity häneen. Nuoresta haastateltavasta kannattaa antaa viitteitä jo heti otsikossa ja pääkuvassa. Uutiselta kaivataan osittain draamaa ja samaistuttavuuden sekä empatian tunteiden herättämistä. Lisäksi visuaaliset ja osallistavat uutiset näyttäisivät olevan nuorten mieleen. Vaikka journalismi pohjautuu luotettavan tiedon välitykseen, informaatiomoodi jäi monissa nuoria kiinnostaneissa uutisissa taka-alalle. Sen sijaan juttua johdatteli attraktio- ja tarinankerrontamoodit.
Itse haukkasin melko ison palan lähtiessäni keskittämään tutkielmaani näin suureen kokonaisuuteen. Mikäli aiheesta haluaisi saada spesifimpää tietoa, aihetta voisi tutkia lisää ja keskittää analyysi koskemaan jotain tiettyä uutisen osaa. Nuoria uutistenkuluttajina on erittäin tärkeä tutkia lisää jatkossakin, jotta tiedetään, mitä tämä mystinen kohderyhmä uutisilta toivoo. Näin uutisille on lukijoita myös tulevaisuudessa.