Opiskelijoiden toiveita ja tarpeita Espoon kaupungin opiskeluterveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi

Abstract

Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden opiskelukykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Opiskelijalähtöiset palvelut ovat opiskelijoiden helposti saavutettavissa ja vastaavat heidän tarpeitaan. Palveluissa pidetään tärkeänä matalan kynnyksen periaatetta sekä opiskelijoiden osallisuutta palveluja kehitettäessä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Espoon 2. asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluihin liittyviä tarpeita, toiveita ja kehittämisehdotuksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakaslähtöisen opiskeluterveydenhuollon palveluiden kehittämiseen.

Aineisto kerättiin joulukuussa 2020 tätä opinnäytetyötä varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kysymykset laadittiin opiskeluterveydenhuollon periaatteiden, kansallisten ja Espoon kaupungin tavoitteiden, aiemman tutkimustiedon sekä opiskeluterveydenhuollon terveyden edistämis- ja vastaanottotoiminnan sisältöjen pohjalta. Kyselyn sisältöalueina olivat digitaaliset palvelut, terveystarkastukset ja muu vastaanottotoiminta, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja opiskelun tuki, ryhmätoiminta ja palveluista tiedottaminen sekä opiskeljoiden kehittämistoiveet palveluihin liittyen. Kyselyyn vastasi 354 opiskelijaa. Kvantitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS for Windows-tilasto-ohjelmaa. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisilla menetelmillä.

Tulosten mukaan opiskelijat tarvitsevat lisää tietoa palveluista. Parhaimpana yhteydenotto- ja tiedotuskanavana opiskelijat pitivät Wilma-viestintää. Ryhmätoimintamuodoista verkkototeutuksena tapahtuva ryhmätoiminta kiinnosti opiskelijoita eniten. Mielenterveyteen liittyvän tuen saaminen opiskeluterveydenhuollosta ja opiskeluhuollosta nähtiin merkityksellisenä. Mielenterveyden tuen käynneillä kasvokkain kohtaaminen etenkin ajanvarauksella koettiin sopivampana tukimuotona kuin etäyhteyksillä toteutuva tuki. Toisaalta myös nettitukea ja mahdollisuutta asioida nimettömästi pidettiin tärkeänä.

Palvelukyselyllä saatuja tietoja voidaan hyödyntää palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Palveluista, palvelun sisällöistä ja tarkoituksesta tiedottaminen on tärkeää, jotta palveluihin hakeutuminen olisi helppoa ja tarjottava palvelu vastaisi odotuksia. Tarve sekä opiskeluterveydenhuollon että kaupunkitason mielenterveyspalvelujen kehittämiselle on ilmeinen. Asiakkaiden osallistaminen nykyistä laajemmin kutsumalla opiskelijoita mukaan yhteiskehittämiseen on tärkeää. Palveluja voidaan kehittää asiakaslähtöisemmiksi esimerkiksi fokusryhmiä haastattelemalla, asiakasraatitoiminnalla ja palvelumuotoilun keinoin. Lisäksi on huolehdittava opiskeluterveydenhuollon riittävästä resurssoinnista sekä siellä työskentelevien riittävästä koulutuksesta, jotta henkilöstö pystyy toimimaan opiskeluyhteisön yhtenä toimijana parhaalla mahdollisella ammattitaidolla opiskelijan terveyden ja opiskelukyvyn edistämiseksi.