Yhteisnavetalla lisää tehokkuutta : Case Keskitalo ja Vuorela
Kinnunen, Miikka (2021)
Kinnunen, Miikka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105097847
Tiivistelmä
Maidontuotannon kannattavuus on heikentynyt tasaiseen tahtiin 2000-luvun alusta lähtien, sillä vuonna 2001 maitotilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin oli 0,68 ja vuonna 2018 enää 0,36. Tuotantokustannuksilla on merkittävä rooli osana tilan kannattavuudelle. Keskeiseksi tekijäksi tuotantokustannuksen alentamisessa nousee työmäärän hallinta, sillä työkustannus on maitotilan suurimpia yksittäisiä kustannuksia. Suurissa navetoissa on mahdollisuus tuottaa maitoa kustannustehokkaammin kuin pienissä navetoissa, mutta ison navetan rakentaminen ei välttämättä onnistu tilalta yksin taloudellisten seikkojen vuoksi. Tällöin yhteisnavetta tuo mahdollisuuden tuotannon kehittämiseen samanhenkisten yrittäjien kanssa.
Toimeksiantajina opinnäytetyössä oli Keskitalon- ja Vuorelan tila, joille tehtiin yhteinen kehittämissuunnitelma. Molemmilla tiloilla on parsinavetat, joiden yhteenlaskettu lypsylehmämäärä on 64. Peltoa tiloilla on tällä hetkellä viljelyksessä yhteensä 109 hehtaaria. Työssä laskettiin kylmäpihaton, katetun lantalan, kahden lypsyrobotin pihattonavetan sisältävän investoinnin kannattavuutta. Yhteisnavetan toteutuessa tilat joutuisivat investoimaan samalla esimerkiksi apevaunuun ja yhdistelmäpaalaimeen sekä muokkaamaan nykyiseen lypsykarjanavettaan nuorkarjan tiloja. Opinnäytetyössä selvitettiin tarvittavat luvat investoinnille ja siihen saatavat investointituet. Myös maatalousyhtymän ja osakeyhtiön vertailua tehtiin kohdetilojen näkökulmasta.
Työssä selvitettiin maksuvalmiuslaskelmalla ja katetuottomenetelmän mukaisella taloussuunnitelmalaskelmalla kahden kohdetilan yhteisnavettahankkeen kannattavuutta ja maksuvalmiutta verotusyhtymän sekä osakeyhtiön muodossa. Investoinnin myötä kannattavuuskerroin nousi 1,42:een nykyisestä 0,81:stä, joten hanke olisi hyvä yritystoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Laskelmien tuloksista kävi ilmi, että osakeyhtiö olisi kannattavampi vaihtoehto. Osakeyhtiössä maksettava verojen määrä oli huomattavasti alhaisempi verrattuna maatalousyhtymään. Maatalousyhtymäversiossa kassavarojen käyrä oli laskentakauden loppuun saakka negatiivinen. Kassavarat menivät miinukselle vuonna 2024 ja olivat laskentakauden lopussa miinuksella 6,96 prosenttia liikevaihdosta. Laajennussuunnitelman toteuttaminen olisi todella riskialtista osakeyhtiölläkin, sillä kassavarat kävivät laskentakauden aikana pienimmillään 0,04 prosentissa liikevaihdosta, ja oli laskentakauden lopussa 1,75 prosenttia. Lisäksi laskelmien testauksessa kävi esimerkiksi ilmi, että osakeyhtiöllä päästäisiin hyvään maksuvalmiuteen tuottajahinnan noustessa 1,5 senttiä maitolitralta tai menojen alentuessa 15 000 euroa vuotta kohdin.
Opinnäytetyön merkitys tilaajille on tärkeä tulevaisuuden suunnitelmia silmällä pitäen. Työ antaa tilaajille tärkeää tietoa isoon investointiin liittyen ja selkeyttää tilaajien tulevaisuudensuunnitelmia. Muille case-tilojen kanssa samassa tilanteessa oleville maatalousalan tuottajille tästä kehittämistyöstä voi olla hyötyä heidän miettiessään yhteisnavettaa tai muuten rakennusinvestointia. Tämän opinnäytetyön tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää, koska laskelmat on tehty case-tilojen nykyisillä tiedoilla. Laskelman lähtökohdissa voi olla huomattavia eroja eri tilojen välillä, joten tulokset voisivat näyttäytyä toisille tiloille selvästi erilaisina.
Toimeksiantajina opinnäytetyössä oli Keskitalon- ja Vuorelan tila, joille tehtiin yhteinen kehittämissuunnitelma. Molemmilla tiloilla on parsinavetat, joiden yhteenlaskettu lypsylehmämäärä on 64. Peltoa tiloilla on tällä hetkellä viljelyksessä yhteensä 109 hehtaaria. Työssä laskettiin kylmäpihaton, katetun lantalan, kahden lypsyrobotin pihattonavetan sisältävän investoinnin kannattavuutta. Yhteisnavetan toteutuessa tilat joutuisivat investoimaan samalla esimerkiksi apevaunuun ja yhdistelmäpaalaimeen sekä muokkaamaan nykyiseen lypsykarjanavettaan nuorkarjan tiloja. Opinnäytetyössä selvitettiin tarvittavat luvat investoinnille ja siihen saatavat investointituet. Myös maatalousyhtymän ja osakeyhtiön vertailua tehtiin kohdetilojen näkökulmasta.
Työssä selvitettiin maksuvalmiuslaskelmalla ja katetuottomenetelmän mukaisella taloussuunnitelmalaskelmalla kahden kohdetilan yhteisnavettahankkeen kannattavuutta ja maksuvalmiutta verotusyhtymän sekä osakeyhtiön muodossa. Investoinnin myötä kannattavuuskerroin nousi 1,42:een nykyisestä 0,81:stä, joten hanke olisi hyvä yritystoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Laskelmien tuloksista kävi ilmi, että osakeyhtiö olisi kannattavampi vaihtoehto. Osakeyhtiössä maksettava verojen määrä oli huomattavasti alhaisempi verrattuna maatalousyhtymään. Maatalousyhtymäversiossa kassavarojen käyrä oli laskentakauden loppuun saakka negatiivinen. Kassavarat menivät miinukselle vuonna 2024 ja olivat laskentakauden lopussa miinuksella 6,96 prosenttia liikevaihdosta. Laajennussuunnitelman toteuttaminen olisi todella riskialtista osakeyhtiölläkin, sillä kassavarat kävivät laskentakauden aikana pienimmillään 0,04 prosentissa liikevaihdosta, ja oli laskentakauden lopussa 1,75 prosenttia. Lisäksi laskelmien testauksessa kävi esimerkiksi ilmi, että osakeyhtiöllä päästäisiin hyvään maksuvalmiuteen tuottajahinnan noustessa 1,5 senttiä maitolitralta tai menojen alentuessa 15 000 euroa vuotta kohdin.
Opinnäytetyön merkitys tilaajille on tärkeä tulevaisuuden suunnitelmia silmällä pitäen. Työ antaa tilaajille tärkeää tietoa isoon investointiin liittyen ja selkeyttää tilaajien tulevaisuudensuunnitelmia. Muille case-tilojen kanssa samassa tilanteessa oleville maatalousalan tuottajille tästä kehittämistyöstä voi olla hyötyä heidän miettiessään yhteisnavettaa tai muuten rakennusinvestointia. Tämän opinnäytetyön tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää, koska laskelmat on tehty case-tilojen nykyisillä tiedoilla. Laskelman lähtökohdissa voi olla huomattavia eroja eri tilojen välillä, joten tulokset voisivat näyttäytyä toisille tiloille selvästi erilaisina.