Rimminkankaan ekokylä
Pesonen, Tuuli-Maaria (2021)
Pesonen, Tuuli-Maaria
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108003
Tiivistelmä
Hiilineutraali rakentaminen tarkoittaa sitä, että rakennus tuottaa vain sen verran päästöjä kuin se kykenee sitomaan rakenteisiinsa. Rakentamisesta ja rakennuksen käytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää merkittävästi, jos Suomen ilmastopoliittiset tavoitteet pyritään saavuttamaan vuoteen 2035 mennessä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli syventyä tarkastelemaan vanhojen rakennusosien, kuten perustusten, hyödyntämistä uudelleen- ja uusiokäytössä sekä pohtia sen vaikutusta hiilijalanjälkeen. Lisäksi työn pyrkimyksenä oli kuvata ekologisen asumisen ja asuinalueen ominaisuuksia sekä suunnitella asuinaluesuunnitelma Pudasjärven Rimminkankaalle.
Opinnäytetyössä perehdyttiin rakennusmateriaalin uudelleenkäyttöön rakennusjätteen ja hyödyntämisen ja materiaali- ja energiahyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi tutkittiin rakennuksen perustusten hyödyntämistä yleisellä tasolla ja Rimminkankaan tapauksessa. Ekologisia ominaisuuksia tarkasteltiin esimerkiksi omavaraisuuden, yhteisöllisyyden ja energiatehokkuuden näkökulmista. Rimminkankaan asuinalueen suunnittelussa hyödynnettiin työn tutkimustietoa.
Materiaalihyödyntämisen arvioinnin tuloksena selvisi, että betoniperustuksen uudelleenkäytöllä voi olla positiivinen ilmastovaikutus. Rimminkankaan entisen asuntolarakennuksen perustusten kantavuus todettiin riittäväksi laskemalla betonirunkoisen opetusrakennuksen omapainon aiheuttama kuorma ja vertaamalla sitä vastaavan kokoisen puurakennuksen omapainon aiheuttamaan kuormaan. Arvioinnin lopuksi todettiin, että perustusten uudelleenkäyttö vain osittain olisi Rimminkankaan tapauksessa potentiaalisin ratkaisu.
Työtä rajoittavia tekijöitä olivat osittain puutteellinen materiaalihyödyntämisen tutkimusaineisto ja vähäiset käytännön kokemukset. Rimminkankaan rakennuspiirustusten avulla syntyi näkemys alueen laajuudesta ja rakennusten koosta, mutta esimerkiksi perustuksista saatavat tiedot olivat vähäisiä.
Hiililaskennan tavoitteena oli todistaa, että perustusten uudelleenkäytöllä on vaikutusta uudisrakennuksen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Laskenta kohdistui Rimminkankaalle suunnitellun asuinalueen erillistaloon, jonka hiilijalanjäljestä laskettiin neljä erilaista tapausta. Laskentatapausten vertailun lopputuloksena todettiin, että perustuksen hyödyntäminen uudisrakennuksessa on ilmastollisesti kannattavaa silloin, kun perustus ei vaadi korjaustoimenpiteitä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli syventyä tarkastelemaan vanhojen rakennusosien, kuten perustusten, hyödyntämistä uudelleen- ja uusiokäytössä sekä pohtia sen vaikutusta hiilijalanjälkeen. Lisäksi työn pyrkimyksenä oli kuvata ekologisen asumisen ja asuinalueen ominaisuuksia sekä suunnitella asuinaluesuunnitelma Pudasjärven Rimminkankaalle.
Opinnäytetyössä perehdyttiin rakennusmateriaalin uudelleenkäyttöön rakennusjätteen ja hyödyntämisen ja materiaali- ja energiahyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi tutkittiin rakennuksen perustusten hyödyntämistä yleisellä tasolla ja Rimminkankaan tapauksessa. Ekologisia ominaisuuksia tarkasteltiin esimerkiksi omavaraisuuden, yhteisöllisyyden ja energiatehokkuuden näkökulmista. Rimminkankaan asuinalueen suunnittelussa hyödynnettiin työn tutkimustietoa.
Materiaalihyödyntämisen arvioinnin tuloksena selvisi, että betoniperustuksen uudelleenkäytöllä voi olla positiivinen ilmastovaikutus. Rimminkankaan entisen asuntolarakennuksen perustusten kantavuus todettiin riittäväksi laskemalla betonirunkoisen opetusrakennuksen omapainon aiheuttama kuorma ja vertaamalla sitä vastaavan kokoisen puurakennuksen omapainon aiheuttamaan kuormaan. Arvioinnin lopuksi todettiin, että perustusten uudelleenkäyttö vain osittain olisi Rimminkankaan tapauksessa potentiaalisin ratkaisu.
Työtä rajoittavia tekijöitä olivat osittain puutteellinen materiaalihyödyntämisen tutkimusaineisto ja vähäiset käytännön kokemukset. Rimminkankaan rakennuspiirustusten avulla syntyi näkemys alueen laajuudesta ja rakennusten koosta, mutta esimerkiksi perustuksista saatavat tiedot olivat vähäisiä.
Hiililaskennan tavoitteena oli todistaa, että perustusten uudelleenkäytöllä on vaikutusta uudisrakennuksen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Laskenta kohdistui Rimminkankaalle suunnitellun asuinalueen erillistaloon, jonka hiilijalanjäljestä laskettiin neljä erilaista tapausta. Laskentatapausten vertailun lopputuloksena todettiin, että perustuksen hyödyntäminen uudisrakennuksessa on ilmastollisesti kannattavaa silloin, kun perustus ei vaadi korjaustoimenpiteitä.