Rivitaloasunnon remontointi ikääntymisen näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyössä toteutetaan ikääntyneelle asiakkaalle remonttisuunnitelma rivitalokolmioon, jossa kiintokalusteita ja pintamateriaaleja ei ole suurimmaksi osaksi päivitetty vuoden 1988 jälkeen. Työn tavoitteena on toteuttaa suunnitelma ensisijaisesti asunnon viihtyvyyden, toiminnallisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta, sekä esteettömyyden näkökulmasta siltä osin, kun se on vielä realistista toteuttaa. Suunnitelman tavoitteena on, että asunto palvelisi mahdollisen remontin ja korjauksien jälkeen ikääntyneen asiakkaan arkista elämää paremmin, kuin nykyinen asunto. Tavoitteena on luoda toteuttamiskelpoinen ja realistinen suunnitelma, joka antaa asiakkaalle näkökulmaa ja ideoita asunnon toiminnallisia sekä viihtyvyyteen liittyviä parannuksia varten. Työ koostuu tietoperustasta, joka toimii suunnitelman teoriaperustana sekä perusteluina asunnon toiminnallisten ja viihtyvyystekijöiden tärkeydelle. Tietoperustassa käsitellään ikääntymisen tuomia muutoksia sekä hyvän elämänlaadun määritelmää Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Powel Lawtonin kehittelemän jaottelun mukaan. Tietoperustan lisäksi työn tärkeänä osana on asiakkaan haastattelu, jossa kartoitetaan asiakkaan toiveita asunnon toiminnallisuuteen, viihtyvyyteen ja elämäntapoihin liittyen. Suunnitelma toteutettiin ArchiCAD -mallinnusohjelmalla. Lopputuloksena syntyy suunnitelma, jolla asunnosta saadaan viihtyisä, harmoninen ja ehjä kokonaisuus, joka palvelee ikääntyvää asiakasta ja jossa huomioidaan asiakkaan toiveet sekä elämäntavat. Suunnitelmasta toteutetaan 3D-visualisointikuvat, asianmukaiset työpiirokset sekä materiaali- ja kalustelistat, joista käy ilmi kaikki asuntoon valitut pintamateriaalit ja kiintokalusteet. Lopullinen suunnitelma ei toteuta kaikkia esteettömyyden ja vapaan tilan suosituksia, mutta palvelee ja tukee asiakasta paremmin toiminnallisuuden puolesta nykyisessä elämäntilanteessa. Lopputulos on asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukainen ja mahdollistaa elämisen asunnossa tulevaisuudessa paremmin esimerkiksi rollaattorin kanssa kuin nykyinen asunto. Suunnitelmaa voitaisiin jatkotyöstää esteettömyyden näkökulmasta vielä lisää, jolloin asunto palvelisi tarvittaessa myös pyörätuoliasukasta. Rakenteellisia muutoksia pystyttäisiin vielä tekemään esimerkiksi kulkuaukkoihin. Lisäksi tutkimustyötä voitaisiin toteuttaa haastattelemalla useampaa ikääntynyttä ja kartoittamalla heidän näkökulmiaan omassa kodissa asumisesta ja kodin toiminallisuudesta, millä saataisiin laajempaa näkökulmaa työhön.