Vähimmäisosakepääoman poistumisen syyt ja seuraukset
Hottinen, Emmi (2021)
Hottinen, Emmi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105108129
Tiivistelmä
Osakeyhtiölain (2006/624) 1 luvun 3 pykälää muutettiin 1. heinäkuuta 2019. Aikaisemmin yksityisiä osakeyhtiöitä kosketti 2 500 euron suuruinen osakepääoman vähimmäisvaatimus, joka on muutoksen voimaantulon jälkeen ollut määrittelemätön eli käytännössä nolla euroa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tähän lakimuutokseen johtaneita tekijöitä ja sen aikaansaamia vaikutuksia. Työn tavoitteena oli myös kartoittaa talouden alalla toimivien yksittäisten asiantuntijoiden näkemyksiä osakeyhtiöiden vähimmäispääomasääntelystä.
Opinnäytetyön aihetta tutkittiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua, joka määriteltiin sisällöltään tarkemmin teemahaastatteluksi. Tutkimuksessa haastateltiin asiantuntijoita kolmelta eri talouden toimialalta: haastateltavaksi valittiin yksi toimihenkilö niin yritysrahoituksen, kirjanpidon kuin tilintarkastuksen aloilta. Empiirisen tutkimuksen lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin myös aikaisemmissa selvityksissä tuotettuja aineistoja. Näistä opinnäytetyön kannalta tärkeimmiksi nousivat lakimuutoksen valmistelutyössä syntyneet lausuntotiivistelmät ja -yhteenvedot, arviomuistiot, mietinnöt sekä lopulliset hallituksen esitykset eduskunnalle yhtiölainsäädännön muuttamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin monipuolisesti selityksiä siihen, miksi yksityisiä osakeyhtiöitä koskevasta vähimmäispääomavaatimuksesta luovuttiin. Lakimuutos voitiin nähdä osana kansallista norminpurkutavoitetta, mutta vaatimuksen poistumisella oli myös kansainvälinen näkökulma. Lisäksi tutkimus tuotti näkemyksiä osakepääoman merkityksestä, joka liittyi vahvasti lakimuutokseen vaikuttaneisiin tekijöihin. Tämän vuoksi osakepääoman merkityksen tarkastelu sisällytettiin osaksi tutkimustuloksia. Työn avulla selvitettiin myös asiantuntijoiden ajatuksia lakimuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tarkasteluajankohta oli noin vuosi lakimuutoksen voimaantulemisen jälkeen. Joitakin seurauksia oli jo havaittu, mutta tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta, ettei vähimmäispääomavaatimuksen poistuminen ole aiheuttanut merkittäviä vaikutuksia tarkastelun kohteena olleella aikavälillä. Erityisesti rahoitusalan edustajan mielestä lakimuutos saattaisi vaikuttaa yhtiön mahdollisuuksiin hakea jatko- tai lisärahoitusta. Kokonaisuudessaan vaatimuksen poistuminen koettiin kuitenkin enemmän hyödylliseksi kuin mitä muutosta vastaan esitettiin tulkintoja.
Opinnäytetyö tuotti jonkin verran uutta tietoa liiketalouden alan käyttöön, mutta vahvisti erityisesti käsitystä vähimmäispääomavaatimuksesta luopumisen aiheellisuudesta. Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää jatkotutkimuksissa, joissa näkökulma olisi velkojiensuojan tai yhtiölainsäädännön kehittämisessä.
Opinnäytetyön aihetta tutkittiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua, joka määriteltiin sisällöltään tarkemmin teemahaastatteluksi. Tutkimuksessa haastateltiin asiantuntijoita kolmelta eri talouden toimialalta: haastateltavaksi valittiin yksi toimihenkilö niin yritysrahoituksen, kirjanpidon kuin tilintarkastuksen aloilta. Empiirisen tutkimuksen lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin myös aikaisemmissa selvityksissä tuotettuja aineistoja. Näistä opinnäytetyön kannalta tärkeimmiksi nousivat lakimuutoksen valmistelutyössä syntyneet lausuntotiivistelmät ja -yhteenvedot, arviomuistiot, mietinnöt sekä lopulliset hallituksen esitykset eduskunnalle yhtiölainsäädännön muuttamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin monipuolisesti selityksiä siihen, miksi yksityisiä osakeyhtiöitä koskevasta vähimmäispääomavaatimuksesta luovuttiin. Lakimuutos voitiin nähdä osana kansallista norminpurkutavoitetta, mutta vaatimuksen poistumisella oli myös kansainvälinen näkökulma. Lisäksi tutkimus tuotti näkemyksiä osakepääoman merkityksestä, joka liittyi vahvasti lakimuutokseen vaikuttaneisiin tekijöihin. Tämän vuoksi osakepääoman merkityksen tarkastelu sisällytettiin osaksi tutkimustuloksia. Työn avulla selvitettiin myös asiantuntijoiden ajatuksia lakimuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Tarkasteluajankohta oli noin vuosi lakimuutoksen voimaantulemisen jälkeen. Joitakin seurauksia oli jo havaittu, mutta tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta, ettei vähimmäispääomavaatimuksen poistuminen ole aiheuttanut merkittäviä vaikutuksia tarkastelun kohteena olleella aikavälillä. Erityisesti rahoitusalan edustajan mielestä lakimuutos saattaisi vaikuttaa yhtiön mahdollisuuksiin hakea jatko- tai lisärahoitusta. Kokonaisuudessaan vaatimuksen poistuminen koettiin kuitenkin enemmän hyödylliseksi kuin mitä muutosta vastaan esitettiin tulkintoja.
Opinnäytetyö tuotti jonkin verran uutta tietoa liiketalouden alan käyttöön, mutta vahvisti erityisesti käsitystä vähimmäispääomavaatimuksesta luopumisen aiheellisuudesta. Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää jatkotutkimuksissa, joissa näkökulma olisi velkojiensuojan tai yhtiölainsäädännön kehittämisessä.