Henkilöstöjohtamisen kehittäminen osuuskunnissa; Toiminnallinen tutkimus Terwa-akatemian osuuskunnille

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-akatemia. Terwa-akatemiassa HR-toiminta on aloitettu syksyllä 2020, jolloin vakiintuneita toimintatapoja tai syvää tietämystä henkilöstöjohtamiseen ei ole ehtinyt muodostumaan. Työn tavoitteena oli kartoittaa henkilöstötoiminnan nykytilaa Terwa-akatemian osuuskunnissa ja tämän pohjalta luoda kolme toiminnallista kokonaisuutta, jotka kehittävät osuuskuntien HR-toimintaa. Kolme toiminnallista kokonaisuutta olivat rekrytoinnin työpaja sekä henkilöstöjohtamisen opas ja vuosikello.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin toimintatutkimuksen ja tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmiä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja, strukturoimattomia haastatteluja, strukturoimatonta havainnointia ja palautekyselyä. Tietoperusta käsittelee henkilöstöjohtamisen eri osa-alueita ja keskeisiä käsitteitä, vuosikelloa, rekrytointia, kehittämistyön menetelmiä sekä luovaa ongelmanratkaisua. Toiminnallisten kokonaisuuksien avulla kehitettiin Terwa-akatemian osuuskuntien henkilöstöjohtamisen toimintaa. Opinnäytetyössä luotiin vakiintuneita toimintatapoja oppaan ja vuosikellon avulla sekä syvennettiin tietoutta yhteen henkilöstöjohtamisen osa-alueeseen liittyen rekrytointipajan avulla. Tutkimustuloksista selviää, että opas ja vuosikello koettiin HR-toimintaa kehittäviksi ja niitä tullaan todennäköisesti hyödyntämään Terwa-akatemiassa tulevaisuudessa. Palautteiden mukaan rekrytointiaihe oli ajankohtainen, paja syvensi opiskelijoiden tietämystä ja se koettiin hyödylliseksi heidän uraansa ajatellen. Toiminnallisten kokonaisuuksien hyödynnettävyys realisoituu konkreettisesti vasta tulevaisuudessa, kun opas tulee käyttöön ja akatemialaiset pääsevät hyödyntämään rekrytointioppejaan työelämässä. Oppaan käyttöönottoa voisi edistää akatemian yhteisen pajan avulla, jossa käydään läpi henkilöstöjohtamista Terwa-akatemiassa. Myös oppaan tueksi tehty video voisi alentaa kynnystä tarttua oppaaseen. Rekrytointipajat olivat kertaluontoisia tapahtumia, mutta videotallenteita pajoista voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Henkilöstöjohtamisen kehittämiskohteiksi nousivat sisäinen viestintä, vakiintuneiden toimintatapojen puute, strategian ymmärtäminen ja sen vieminen käytäntöön sekä johtoryhmän palaverit. Näitä voisi kehittää luomalla vakiintuneita prosesseja, jalkauttamalla strategiaa ja tehostamalla palavereita suunnitelmallisuuden avulla. Henkilöstötoimintaa voisi kehittää tulevaisuudessa myös lisäämällä yhteistyötä esimiestyön ja henkilöstöosaamisen opiskelijoiden ja opettajien kanssa.