Psyykkisen hyvinvoinnin vaikutus muusikkona kehittymiseen

Abstract

Psyykkinen hyvinvointi on ollut viime aikoina vahvasti esillä ja erilaiset mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet. Mielenterveyden häiriöt, kuten masennus ja ahdistus, haittaavat aivojen toimintaa ja vaikuttavat esimerkiksi oppimiseen, muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Tutkimuksissa on todettu, että muusikot ovat muuta väestöä alttiimpia mielenterveyden häiriöille. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena olikin tutkia, miten psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa muusikkona kehittymiseen ja miten psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea.

Opinnäytetyöni teoriaosuudessa käsittelin ihmisen olemisen kokonaisuutta ja muusikon psyykkistä hyvinvointia. Ihmisessä yhdistyvät psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen puoli, jotka kaikki vaikuttavat vahvasti toisiinsa. Tärkeimmiksi teorioiksi nostin työssäni Abraham Maslow’n tarvehierarkian ja Lauri Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen. Psyykkinen hyvinvointi jaetaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat kognitiivinen toiminta, tunteet ja motivaatio. Käsittelin näitä kaikkia peilaten niitä muusikkouteen ja muusikkona kehittymiseen. Lisäksi kävin läpi psyykkisen hyvinvoinnin tukemista.

Haastattelin tutkielmaani varten kuutta muusikkoa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Haastattelukysymyksissä käsiteltiin psyykkistä hyvinvointia, sen vaikutuksia soittamiseen ja muusikkona kehittymiseen, menetelmiä ja malleja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitoon sekä ikääntymisen ja elämänkokemuksen vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin.

Tutkimustuloksissa tuli ilmi, että psyykkisellä hyvinvoinnilla on suuri merkitys muusikkona kehittymiseen. Psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa muusikkona kehittymiseen muun muassa voimavarojen, motivaation, erilaisten pelkojen, itsetuntemuksen ja epävarmuuden kautta. Selviytymiskeinoja ja malleja haastateltavat olivat löytäneet psykologeilta, psykoterapeuteilta, psykologisesta kirjallisuudesta ja keskusteluista eri ihmisten kanssa. Tutkimustulosten ja oman pohdinnan kautta kehitysideaksi nousi psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen opintovaiheessa. Aihetta voisi jatkaa tutkimalla esimerkiksi muusikkojen psyykkisiä kuormitustekijöitä tai perehtymällä muusikon psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen taiteen perusopetuksessa ja ammattiopinnoissa.