Kouluruokailuun osallistumiseen vaikuttavat tekijät Vantaan yhdeksäsluokkalaisilla
Pöyhönen, Satu (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118191
Tiivistelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lähes 60 % vantaalaisista 8. ja 9. luokkalaisista ei syö joka päivä koululounasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vantaan yläkoulujen oppilaiden näkemyksiä kouluruokailuun osallistumiseen liittyvistä tekijöistä sekä tunnistaa koululounaan syömistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli ehdottaa toimenpiteitä oppilaiden koululounaan syömisen lisäämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluissa, joihin osallistui yhteensä yksitoista 9. luokkalaista oppilasta kolmessa eri koulussa Vantaalla. Haastattelujen teemat koskivat kouluruokailutilannetta, kouluruokailuun osallistumista ja kouluruokailun kehittämistä.
Tutkimuksen tulosten perusteella kouluruokailun houkuttelevuuteen vaikuttavat useat erilaiset terveelliseen ruokaan sekä ympäristöön liittyvät asiat. Oppilaiden mukaan tarjolla olevan ruoan miellyttävyys vaikuttaa paljon koululounaan syömisen houkuttelevuuteen. Myös ruokailun ajankohta sekä ruokailuun varattu aika vaikuttavat siihen, mennäänkö koululounasta syömään. Oppilaat toivovat ruokailutilanteen olevan miellyttävä ja rauhallinen. Ruokalatilojen tulee olla riittävän kokoiset oppilasmääriin nähden ja ruokailujärjestelyiden tulee olla sujuvia. Kouluruokalan siisteyteen, hygieniatasoon sekä viihtyisyyteen toivotaan kiinnitettävän nykyistä enemmän huomiota. Osa oppilaista jättää kouluruoan syömättä, jos kaveritkaan eivät mene syömään. Oppilaiden mukaan osa nuorista poistuu koulupäivän aikana koulun alueelta ostamaan omia eväitä, jolloin kouluruoka voi jäädä syömättä. Oppilaat toivovat itselleen lisää kouluruokailuun liittyviä vaikutusmahdollisuuksia.
Saatuja tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää terveyttä edistävän kouluruokailun kehittämisen tukena. Jatkossa olisi hyvä selvittää, millaista kouluruokailuun liittyvää kehittämistyötä on tehty tämän opinnäytetyön jälkeen, sekä arvioida, millaista vaikutusta tehdyillä toimenpiteillä on ollut kouluruokailuun osallistumisen yleisyyteen yläkoululaisilla. Myös sosiodemografisten tekijöiden sekä kaupunkiympäristön vaikutusta koululounaan syömisen yleisyyteen olisi hyvä tutkia jatkossa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluissa, joihin osallistui yhteensä yksitoista 9. luokkalaista oppilasta kolmessa eri koulussa Vantaalla. Haastattelujen teemat koskivat kouluruokailutilannetta, kouluruokailuun osallistumista ja kouluruokailun kehittämistä.
Tutkimuksen tulosten perusteella kouluruokailun houkuttelevuuteen vaikuttavat useat erilaiset terveelliseen ruokaan sekä ympäristöön liittyvät asiat. Oppilaiden mukaan tarjolla olevan ruoan miellyttävyys vaikuttaa paljon koululounaan syömisen houkuttelevuuteen. Myös ruokailun ajankohta sekä ruokailuun varattu aika vaikuttavat siihen, mennäänkö koululounasta syömään. Oppilaat toivovat ruokailutilanteen olevan miellyttävä ja rauhallinen. Ruokalatilojen tulee olla riittävän kokoiset oppilasmääriin nähden ja ruokailujärjestelyiden tulee olla sujuvia. Kouluruokalan siisteyteen, hygieniatasoon sekä viihtyisyyteen toivotaan kiinnitettävän nykyistä enemmän huomiota. Osa oppilaista jättää kouluruoan syömättä, jos kaveritkaan eivät mene syömään. Oppilaiden mukaan osa nuorista poistuu koulupäivän aikana koulun alueelta ostamaan omia eväitä, jolloin kouluruoka voi jäädä syömättä. Oppilaat toivovat itselleen lisää kouluruokailuun liittyviä vaikutusmahdollisuuksia.
Saatuja tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää terveyttä edistävän kouluruokailun kehittämisen tukena. Jatkossa olisi hyvä selvittää, millaista kouluruokailuun liittyvää kehittämistyötä on tehty tämän opinnäytetyön jälkeen, sekä arvioida, millaista vaikutusta tehdyillä toimenpiteillä on ollut kouluruokailuun osallistumisen yleisyyteen yläkoululaisilla. Myös sosiodemografisten tekijöiden sekä kaupunkiympäristön vaikutusta koululounaan syömisen yleisyyteen olisi hyvä tutkia jatkossa.