PUURAKENTEINEN TUULETTUVA ALAPOHJA JA RISKIEN HALLINNAN MERKITYS KORJAUSRAKENTAMISHANKKEESSA
Jarva, Riku (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105118212
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin perinteiseen, kantavan tuulettuvan alapohjan rakenteisiin. Alapohjarakenne on rakennuksen vaipan alin vaakaosa, johon lukeutuvat yleisimmin lattian eriste, kantava runko, tuulensuojamateriaali ja tiivistävä materiaali. Kantavana rakenteena käytetään yleensä liima- tai viilupuuta, NR-vaarnapalkistoa tai muuta puumateriaalia. Palkistossa käytetään eristettä, joka nykyisin on yleensä epäorgaanista, mikä vähentää kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Rakenteen toimivuustekijänä on tuuletus ryömintätilassa. Jos tuuletus on puutteellinen, se voi johtaa kosteuden tiivistymiseen rakenteisiin ja sitä myötä mikrobivaurioihin.
Kantava puurakenteinen tuulettuva alapohja on riskirakenne, jota täytyy huoltaa säännöllisin väliajoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille rakenteen korjauksen riskit ja riskien hallintatavat sekä käydä läpi esimerkkikohteessa tähän rakennetyyppiin liittyviä vaurioita. Opinnäytetyön esimerkkikohteena oli 1800-luvulla rakennettuun toimistorakennukseen vuonna 2020 tehty korjaushanke, jossa keskityttiin alapohjarakenteiden korjauksiin.
Riskien hallinta rakennushankkeessa koostuu teknillisten ja toiminnallisten ongelmien käsittelyyn sekä riskien minimoimiseen tai eliminoimiseen. Riskien hallintaprosessissa hyödynnetään yleensä aikaisemmin laadittuja muistilistoja/raportteja, asiantuntijoita sekä kokemukseen perustuvaa tietoa. Riskianalyysiin on olemassa monenlaisia työkaluja, kuten hanke-, yritys- ja tehtäväkohtaisia analyysejä.
Opinnäytetyössä verrattiin 1800-luvulla rakennetun kohteen korjaushankkeessa toteutuneiden ja kirjallisuudesta löytyneiden riskien yhtäläisyyksiä. Tällaisia olivat esimerkiksi purkutöistä, pölynhallinnasta, vaurioista ja rakennusvirheistä aiheutuneet riskit. Esimerkkityömaalla toteutui myös riski, mikä oli rakenneaukaisujen puutteellisuus ja suunnitelmatietoisuus olevasta rakenteesta. Tämä vaikutti aikatauluun negatiivisesti.
Vertailussa todettiin, että korjaushankkeen riskien hallinta ennakkoon sekä ajantasaisesti on tärkeää, sillä sen avulla saadaan minimoitua mahdollisia aikatauluviiveitä sekä kustannusten nousua. Tulevaisuuden hankkeissa on myös tärkeää varautua mahdollisiin pandemioihin ja niiden aiheuttamiin esimerkiksi materiaalitoimituksen viiveisiin ja työntekijöiden karanteeneihin.
Kantava puurakenteinen tuulettuva alapohja on riskirakenne, jota täytyy huoltaa säännöllisin väliajoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille rakenteen korjauksen riskit ja riskien hallintatavat sekä käydä läpi esimerkkikohteessa tähän rakennetyyppiin liittyviä vaurioita. Opinnäytetyön esimerkkikohteena oli 1800-luvulla rakennettuun toimistorakennukseen vuonna 2020 tehty korjaushanke, jossa keskityttiin alapohjarakenteiden korjauksiin.
Riskien hallinta rakennushankkeessa koostuu teknillisten ja toiminnallisten ongelmien käsittelyyn sekä riskien minimoimiseen tai eliminoimiseen. Riskien hallintaprosessissa hyödynnetään yleensä aikaisemmin laadittuja muistilistoja/raportteja, asiantuntijoita sekä kokemukseen perustuvaa tietoa. Riskianalyysiin on olemassa monenlaisia työkaluja, kuten hanke-, yritys- ja tehtäväkohtaisia analyysejä.
Opinnäytetyössä verrattiin 1800-luvulla rakennetun kohteen korjaushankkeessa toteutuneiden ja kirjallisuudesta löytyneiden riskien yhtäläisyyksiä. Tällaisia olivat esimerkiksi purkutöistä, pölynhallinnasta, vaurioista ja rakennusvirheistä aiheutuneet riskit. Esimerkkityömaalla toteutui myös riski, mikä oli rakenneaukaisujen puutteellisuus ja suunnitelmatietoisuus olevasta rakenteesta. Tämä vaikutti aikatauluun negatiivisesti.
Vertailussa todettiin, että korjaushankkeen riskien hallinta ennakkoon sekä ajantasaisesti on tärkeää, sillä sen avulla saadaan minimoitua mahdollisia aikatauluviiveitä sekä kustannusten nousua. Tulevaisuuden hankkeissa on myös tärkeää varautua mahdollisiin pandemioihin ja niiden aiheuttamiin esimerkiksi materiaalitoimituksen viiveisiin ja työntekijöiden karanteeneihin.