Sähkökäyttöinen kaukolämpölaitos
Hietala, Riku (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128463
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää investointikustannuksia sähkökattilalaitokselle kaukolämmön vara- ja huipputehontuotantoon sekä arvioida investoinnin kannattavuutta. Tarkasteltavana oli 10, 20, 30 ja 40 MW:n sähkökattilaratkaisut, ja sähköverkon osalta 20 kV keskijänniteliittymä ja 110 kV suurjänniteliittymä. Tavoitteena oli selvittää rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia eri teholuokan sähkökattiloille ja verrata näitä öljykeskuksen investointi ja käyttökustannuksiin. Työ tehtiin Oulun Energia Oy:lle.
Työssä selvitettiin sähkökattilamarkkinoilta mahdollisia valmistajia ja toimittajia sekä pyydettiin kustannusarvio eri teholuokan sähkökattilajärjestelmistä. Sähköliittymän rakentamisesta aiheutuvien kustannuksien arviointiin käytettiin paikallisen sähköverkkoyhtiön hinnoitteluperusteita sekä Energiaviraston sähköverkkokomponenttien yksikköhintoja. Käyttökustannukset muodostuivat siirtokustannuksista, verosta ja sähkön hinnasta. Sähkön hintana käytettiin Nord Pool -sähköpörssin Suomen alueen tuntista Elspot-markkinahintaa. Öljykeskuksien käytön analysoinnin ja tarkastelun ajanjaksoina oli koko 2019 vuosi ja 2021 vuodelta 1. neljännes.
Kannattavinta olisi investoida vähintään 30 MW:n sähkökattilaan öljykeskuksien käyttödatan ja sähkökattilan investointikustannusten perusteella. Sähkökattilainvestoinnin kannattavuutta puoltaa sen edullisuus verrattaessa öljykeskukseen. Käyttökustannusten osalta sähkökattilasta ei ole korvaamaan öljykeskusta kylminä ajanjaksoina jolloin tehontarve on suurimmillaan. Käytön kustannusten ongelmaksi muodostuu sähkön kalleus kyseisinä ajanjaksoina. Sähkökattilainvestoinnin käytön kannattavuutta puoltaa sen nopea käynnistys, vähäinen huollontarve, luotettavuus, hyötysuhde ja säädettävyys. Sähkökattilan käyttö on käytännössä päästötöntä, joten se olisi erinomainen lisä monipuolistamaan hiilineutraalia kaukolämpötuotantoa. Säätösähkömarkkinat mahdollistaisivat sähkökattilalle edullisemman käytön ja mahdollisella sähköveroluokan muutoksella voitaisiin parantaa huomattavasti sähkökattilan käytön kannattavuutta.
Työssä selvitettiin sähkökattilamarkkinoilta mahdollisia valmistajia ja toimittajia sekä pyydettiin kustannusarvio eri teholuokan sähkökattilajärjestelmistä. Sähköliittymän rakentamisesta aiheutuvien kustannuksien arviointiin käytettiin paikallisen sähköverkkoyhtiön hinnoitteluperusteita sekä Energiaviraston sähköverkkokomponenttien yksikköhintoja. Käyttökustannukset muodostuivat siirtokustannuksista, verosta ja sähkön hinnasta. Sähkön hintana käytettiin Nord Pool -sähköpörssin Suomen alueen tuntista Elspot-markkinahintaa. Öljykeskuksien käytön analysoinnin ja tarkastelun ajanjaksoina oli koko 2019 vuosi ja 2021 vuodelta 1. neljännes.
Kannattavinta olisi investoida vähintään 30 MW:n sähkökattilaan öljykeskuksien käyttödatan ja sähkökattilan investointikustannusten perusteella. Sähkökattilainvestoinnin kannattavuutta puoltaa sen edullisuus verrattaessa öljykeskukseen. Käyttökustannusten osalta sähkökattilasta ei ole korvaamaan öljykeskusta kylminä ajanjaksoina jolloin tehontarve on suurimmillaan. Käytön kustannusten ongelmaksi muodostuu sähkön kalleus kyseisinä ajanjaksoina. Sähkökattilainvestoinnin käytön kannattavuutta puoltaa sen nopea käynnistys, vähäinen huollontarve, luotettavuus, hyötysuhde ja säädettävyys. Sähkökattilan käyttö on käytännössä päästötöntä, joten se olisi erinomainen lisä monipuolistamaan hiilineutraalia kaukolämpötuotantoa. Säätösähkömarkkinat mahdollistaisivat sähkökattilalle edullisemman käytön ja mahdollisella sähköveroluokan muutoksella voitaisiin parantaa huomattavasti sähkökattilan käytön kannattavuutta.