Impulssioskillometria leikki-ikäisten lasten astman tutkimuksena: Opas KYS:n Lasten poliklinikan hoitohenkilökunnan käyttöön

Abstract

Astma on länsimaissa lasten yleisin pitkäaikaissairaus, siihen sairastuu noin 4–7 prosenttia lapsista. Kyseessä on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jonka oireina ovat keuhkoputkien vaihteleva ahtautuminen, yskä ja hengenahdistus. Impulssioskillometriatutkimus (IOS) on kliinisen fysiologian alaan kuuluva tutkimus, jota käytetään astmaoireisilla yli 3-vuotiailla lapsilla keuhkojen toiminnan poikkeavuuksien toteamiseksi. IOS-mittaus tehdään lepohengityksen aikana, eikä se vaadi potilaalta järjestelmällistä puhallussuoritusta. Näin ollen impulssioskillometria ei ole pienille lapsille yhtä haastava tutkimus kuin yleisimmin astman diagnosoinnissa ja seurannassa käytettävä spirometria.

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tuottaa opas leikki-ikäisten lasten impulssioskillometriatutkimuksesta. Kehittämistyö koostuu kirjallisesta raportista ja tuotoksesta eli oppaasta. Kehittämistyössä käytettiin kattavasti ajantasaista ja luotettavaa teoria- ja tutkimustietoa. Kehittämistyön tilaajana oli Kuopion yliopistollisen sairaalan Lasten poliklinikan allergiayksikkö, jossa Pohjois-Savon alueen IOS-tutkimukset suoritetaan. Kehittämistyön tavoitteena on oppaan avulla tukea impulssioskillometriatutkimusten onnistumista ja luotettavien tutkimustulosten saavuttamista. Lisäksi kehittämistyön tavoitteena on, että opas toimii helposti saatavilla olevana ja tiivistettynä tietolähteenä IOS-menetelmän käytöstä ja toiminnasta. Allergiayksikön hoitohenkilökunta luottaa siihen, että opas auttaa uusien työntekijöiden perehdytyksessä menetelmän käyttöön.

Kehittämistyössä suunniteltiin ja toteutettiin opas lasten astman diagnostiikassa ja hoidon seurannassa käytettävästä impulssioskillometriatutkimuksesta. Näennäisestä helppoudestaan huolimatta IOS on tutkimusta suorittavalle henkilökunnalle haastava ja vaatii kokemusta lasten parissa työskentelystä, joten allergiayksikössä koettiin olevan tarvetta oppaalle. Opas suunnattiin KYS:n Lasten poliklinikan allergiayksikön hoitohenkilökunnan käyttöön ja sen suunnittelun pohjana käytettiin allergiayksikön työohjeita impulssioskillometrian suoritukseen. Oppaaseen koottiin tietoa menetelmän toimintaperiaatteesta, mitattavista suureista ja tutkimuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Tulevaisuudessa allergiayksikössä voisi olla tarpeellista kehittää opas impulssioskillometriasta myös tutkimukseen tuleville lapsille ja heidän vanhemmilleen.