Tonttijaon laatimisen erityispiirteitä suojellussa rakennusympäristössä - case Naantali
Malmsten, Seija (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148661
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää, miten tonttijakojen laatiminen mahdollisesti eroaa suojellun kulttuurihistoriallisen rakennusympäristön alueella muuhun kaupunkiympäristöön verrattuna. Työn kuluessa saatiin tietoa myös Rauman, Haminan ja Pietarsaaren käytännöistä suojeluasemakaava-alueella tapahtuvista kiinteistöjaotuksellisista suojelutoimista.
Tässä opinnäytetyössä kohdealueeksi otettiin Naantalin Vanhakaupunki ja sen suojeluasemakaavalla kaavoitettu alue. Naantalin Vanhakaupunki on kulttuurihistoriallisesti merkittävä suojelukohde, jossa kaupunkikuva on säilynyt lähes muuttumattomana keskiajalta lähtien. Jotta alueen kaupunkikuva ei tulevaisuudessakaan muuttuisi liikaa, työssä on esitetty esimerkkien avulla kiinteistöjaotuksen tiivistämisen ongelmia, ja kerrottu, miksi jotain haluttua tonttijaon muutosta ei ole voitu toteuttaa.
Vanhankaupungin alue on rakentunut vuosisatojen kuluessa vähän epämääräisesti. Rakennukset on rakennettu siihen kohtaan, mihin kukakin on talonsa halunnut pystyttää. Koska kiinteistöjaotus on virallisesti otettu käyttöön vasta 1800-luvulla, ovat tonttien rajat muotoutuneet sen mukaisesti, miten vanhat aitalinjat ovat maastossa kulkeneet.
Kyselytutkimuksen kohteina olleiden kaupunkien vastauksista sai suoraan käsityksen, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kaupunkikuvan suojeleminen ja säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin Naantalissakin. Varsinkin Rauman kaupunki, joka on Naantalin ikätoveri, on suojellut rakennettua kulttuuriympäristöään jopa tiukemmin kuin Naantalissa on tehty.
Opinnäytetyössä on tuotu esille suojellun rakennusympäristön haasteita. Voimassa oleva asemakaava on todettu vanhentuneeksi, sillä kaikki määräykset ovat vanhan rakennuslain aikaisia. Naantalin Vanhankaupungin alueen asemakaavan päivitystyö on suunniteltu alkavaksi vuosien 2022–2024 aikana, ja työ tulee olemaan hidasta ja haastavaa. Asemakaavan päivityksessä tullaan pohtimaan suojelutarpeita muidenkin kuin asuinrakennusten kohdalla sekä tullaan varmaan miettimään, onko kiinteistöjaotukselle mahdollista tehdä jotain muutoksia.
Tässä opinnäytetyössä kohdealueeksi otettiin Naantalin Vanhakaupunki ja sen suojeluasemakaavalla kaavoitettu alue. Naantalin Vanhakaupunki on kulttuurihistoriallisesti merkittävä suojelukohde, jossa kaupunkikuva on säilynyt lähes muuttumattomana keskiajalta lähtien. Jotta alueen kaupunkikuva ei tulevaisuudessakaan muuttuisi liikaa, työssä on esitetty esimerkkien avulla kiinteistöjaotuksen tiivistämisen ongelmia, ja kerrottu, miksi jotain haluttua tonttijaon muutosta ei ole voitu toteuttaa.
Vanhankaupungin alue on rakentunut vuosisatojen kuluessa vähän epämääräisesti. Rakennukset on rakennettu siihen kohtaan, mihin kukakin on talonsa halunnut pystyttää. Koska kiinteistöjaotus on virallisesti otettu käyttöön vasta 1800-luvulla, ovat tonttien rajat muotoutuneet sen mukaisesti, miten vanhat aitalinjat ovat maastossa kulkeneet.
Kyselytutkimuksen kohteina olleiden kaupunkien vastauksista sai suoraan käsityksen, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kaupunkikuvan suojeleminen ja säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin Naantalissakin. Varsinkin Rauman kaupunki, joka on Naantalin ikätoveri, on suojellut rakennettua kulttuuriympäristöään jopa tiukemmin kuin Naantalissa on tehty.
Opinnäytetyössä on tuotu esille suojellun rakennusympäristön haasteita. Voimassa oleva asemakaava on todettu vanhentuneeksi, sillä kaikki määräykset ovat vanhan rakennuslain aikaisia. Naantalin Vanhankaupungin alueen asemakaavan päivitystyö on suunniteltu alkavaksi vuosien 2022–2024 aikana, ja työ tulee olemaan hidasta ja haastavaa. Asemakaavan päivityksessä tullaan pohtimaan suojelutarpeita muidenkin kuin asuinrakennusten kohdalla sekä tullaan varmaan miettimään, onko kiinteistöjaotukselle mahdollista tehdä jotain muutoksia.