Miten tv- ja elokuvatuotantojen sisäistä viestintää voidaan tehostaa? : Tapaukset Roba, Peruna ja Supercool
Aro, Ronja (2021)
Aro, Ronja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105148670
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, jossa tutkitaan tv- ja elokuvatuotantojen sisäistä viestintää tuottajan näkökulmasta. Työn tavoitteena on luoda konkreettisia kehittämisehdotuksia, joilla pystytään tehostamaan tv- ja elokuvatuotantojen sisäisen viestinnän toimintamallia. Työ tehtiin yhteistyössä suomalaisen elokuva- ja televisiotuotantoyhtiö Yellow Film & TV:n kanssa. Opinnäytetyössä käsitellään kolmea eri tapausta: Roba-televisiosarjaa ja elokuvia Peruna sekä Supercool.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu sisäisen viestinnän tutkimisesta. Siinä tarkastellaan sisäisen viestinnän tehtäviä, haasteita ja ongelmakohtia sekä perehdytään erilaisiin viestintäkanaviin.
Aineistonhankintamenetelminä työssä käytettiin haastattelua, havainnointia ja aivoriihtä. Haastateltavina oli kaksi tuottajaa, joilla molemmilla on kokemusta kotimaisista sekä ulkomaalaisista tuotannoista. Haastattelun avulla pyrittiin tutustumaan tarkemmin tutkittaviin tapauksiin sekä selvittämään niissä käytetyt sisäiset toimintamallit, joita vertaamalla oli tarkoitus löytää kehittämisehdotuksia. Havainnoinnin kautta oli tarkoitus seurata yhtä tapausta tarkemmin ja löytää tietoa, joka vahvistaa teoriasta sekä haastatteluista saatua dataa. Aivoriiheen osallistui aiemmin haastateltavana ollut tuottaja, jolle esitettiin opinnäytetyön tuloksia, joiden pohjalta mietittiin kehittämisehdotuksia.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suomalaisissa tv- ja elokuvatuotantojen sisäisessä toimintamallissa on kehittämisen varaa erityisesti sisäisen viestinnän selkeydessä. Kun aineistonhankinnan tulokset yhdistettiin teoreettiseen viitekehykseen, saatiin tv- ja elokuva-alalle kehittämisehdotuksia, jotka voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Kehittämisehdotuksissa perehdytään viestijään, palavereihin ja viestintäkanaviin. Kehittämisehdotukset on esitetty mahdollisimman konkreettisesti ja selkeästi, jotta yhteistyötaholla ja alan muilla yrityksillä on matalampi kynnys lähteä toteuttamaan niitä.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu sisäisen viestinnän tutkimisesta. Siinä tarkastellaan sisäisen viestinnän tehtäviä, haasteita ja ongelmakohtia sekä perehdytään erilaisiin viestintäkanaviin.
Aineistonhankintamenetelminä työssä käytettiin haastattelua, havainnointia ja aivoriihtä. Haastateltavina oli kaksi tuottajaa, joilla molemmilla on kokemusta kotimaisista sekä ulkomaalaisista tuotannoista. Haastattelun avulla pyrittiin tutustumaan tarkemmin tutkittaviin tapauksiin sekä selvittämään niissä käytetyt sisäiset toimintamallit, joita vertaamalla oli tarkoitus löytää kehittämisehdotuksia. Havainnoinnin kautta oli tarkoitus seurata yhtä tapausta tarkemmin ja löytää tietoa, joka vahvistaa teoriasta sekä haastatteluista saatua dataa. Aivoriiheen osallistui aiemmin haastateltavana ollut tuottaja, jolle esitettiin opinnäytetyön tuloksia, joiden pohjalta mietittiin kehittämisehdotuksia.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suomalaisissa tv- ja elokuvatuotantojen sisäisessä toimintamallissa on kehittämisen varaa erityisesti sisäisen viestinnän selkeydessä. Kun aineistonhankinnan tulokset yhdistettiin teoreettiseen viitekehykseen, saatiin tv- ja elokuva-alalle kehittämisehdotuksia, jotka voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Kehittämisehdotuksissa perehdytään viestijään, palavereihin ja viestintäkanaviin. Kehittämisehdotukset on esitetty mahdollisimman konkreettisesti ja selkeästi, jotta yhteistyötaholla ja alan muilla yrityksillä on matalampi kynnys lähteä toteuttamaan niitä.