Painehaavojen ehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen ilmeneminen hoitotyön kirjaamisessa

Abstract

Opinnäytetyömme liittyy vuonna 2007 käynnistyneeseen Helsingin terveyskeskuksen Akuuttisairaalan ja Metropolia ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ”Painehaavojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen - Interventiotutkimus Laakson sairaalassa”. Tutkimus ja kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää ja kuvata potilaan painehaavojen tunnistamisen ja ehkäisyn interventio sekä arvioida sen käyttökelpoisuutta ja käytön vaikutuksia painehaavojen tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Tavoitteena on, että intervention käyttöönoton ja sen tulosten avulla painehaavojen tunnistaminen ja ehkäisy kehittyy. Interventio toimeenpantiin interventio-osastolla, vertailuosastolla painehaavojen ehkäisyä toteutettiin vallitsevien ohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli analysoida vertailuosaston hoitotyön dokumentoinneista sitä, kuinka painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy näkyi hoitotyön kirjaamisessa. Tutkimusaineistomme koostui 25 potilaasta. Jokaisesta potilaasta saimme analysoitavaksi hoitosuunnitelman (Hosu), päivittäisen hoitosuunnitelman lomakkeet ja hoitotyön yhteenvedot. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla käyttäen intervention osa-alueiden pohjalta tehtyä luokittelurunkoa. Sisältöluokat olivat: painehaavariskin kartoittaminen, kudoseheyden säilyminen, ravitsemustilan korjautuminen, henkinen vireys/orientoituminen ja vuorovaikutus. Kirjauksia analysoidessa havaitsimme, että kirjaaminen on hyvin hajanaista ja hoitajasta riippuvaista. Kuvaava kirjaaminen oli vähäistä ja usein korvattu lyhenteillä. Kirjaaminen oli toisinaan kaavamaista ja hoidon kannalta vähän nformaatiota antavaa. Potilasasiakirjoissa esiintyvä kuntoutumisen arviointi, tavoitteisiin nähden oli hyvin vähäistä. Tuloksista kävi ilmi, että vertailuosastolla olisi tarvetta yhtenäiselle kirjaamisen mallille, jolloin potilas huomioitaisi myös hoitotyön dokumentoinnissa kokonaisvaltaisesti. Braden riskiluokituksen ottaminen yhdeksi työvälineeksi toimisi apuvälineenä myös hoitotyön kirjaamisessa. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan verrata interventio-osastolla tehtyyn vastaavaan analysointiin, joka suoritettiin intervention toteutumisen jälkeen. Vertailemalla interventio-, sekä vertailuosaston analysointeja saadaan selville intervention vaikutus hoitotyön kirjaamiseen, painehaavan ehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen liittyen.

Our final project was a part of the research and development project "Prevention and early identification of pressure ulcer - Intervention study in Laakso hospital". The project started in 2007 in co-operation between City of Helsinki Health Centre and Metropolia University of Applied Sciences. The purpose was to develop and describe the intervention in the recognition and prevention of pressure ulcer, and to evaluate its usefulness and the effects of its use. The purpose of the study is that the application of intervention and its results will make pressure ulcer more recognizable and preventable. The intevention was carried out in an intervention ward, whereas in the comparison ward the prevention of pressure ulcer was done according to the existing regulations. The purpose of our study was to analyze the patient documentations of the comparison ward, and see how the recognition and prevention of pressure ulcer was documented. Our research data consisted of 25 patient documentations. Of each patient we received the treatment plan, the forms for daily documentation, and the summaries of nursing work. The content was analyzed using a classification framework constructed to reflect the various characteristics and dimensions of intervention. The main classifications were: mapping the risk of pressure ulcer, the preservation of tissue health, the improvement of nutritional state, the mental vigour/orientation, and interaction. When analysing the documentations, we noticed that the documentation was very uncoherent and dependent on the nurse. Descriptive language was very limited and often replaced with abbreviations. Sometimes the documentation was mechanical and in terms of treatment did not give much information. In patient documentations the evaluation of rehabilitation was very limited when compared to the objective. The results showed that the comparison ward could use a unified model for documentation, where the patient would be taken into account in a comprehensive way. Using Brade's risk classification as a tool would work as an aid in the documentation of nursing work. The results of our project can be compared to the similar analysis done in the intervention ward, which was done after the intervention was completed. By comparing the intervention- and comparison ward analysis one can find out how intervention effects documentation of nursing work, the prevention of pressure ulcer and its early recognition.