Yhdistelmäpaalainten työturvallisuusselvitys

Abstract

Suomessa tehdään runsaasti säilörehua karjatiloilla. Rehunteko työllistää tilan omaa väkeä ja tilan ulkopuolisia urakoitsijoita. Hyvä säilörehu on karjatilan yksi kulmakivistä, ja pyöröpaalaaminen on yksi suosituimmista tavoista valmistaa säilörehua. Rehu säilyy pyöröpaaleissa hyvin, sitä on helppo käsitellä ja rehua voidaan parhaimmillaan valmistaa yhden työntekijän voimin. Maatilojen työturvallisuus on asia, joka vaikuttaa tilan taloudelliseen kannattavuuteen, yrittäjien hyvinvointiin sekä työn mielekkyyteen. Opinnäytetyössä selvitettiin pyöröpaalaamisen työturvallisuutta käytettäessä yhdistelmäpyöröpaalainta. Työn tavoitteeksi asetettiin selvittää, minkälaisia tapaturmia paalaustyössä on tapahtunut, jotta riskejä voitaisiin tunnistaa ja saatua tietoa hyödyntää tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Opinnäytetyön toimeksiantaja Maa- ja metsätalouden työturvallisuuden kehittämishanke MATUKE voi käyttää saatuja tietoja koulutuksissaan.

Työn alkuvaiheessa perehdyttiin pyöröpaalainten tekniikkaan. Työhön saatiin pohjatiedoiksi Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta tapaturmakuvauksia sekä määriä sattuneista työtapaturmista paalaustyössä. Tiedot luokiteltiin sekä kuvailtiin sanallisesti. Saadut tiedot toimivat taustatietona kyselytutkimukselle, joka toteutettiin verkkokyselynä pohjoissavolaisille maatiloille. Kysymykset olivat avoimia, millä pyrittiin jättämään tilaa vastaajalle kertoa kokemuksistaan laajasti. Kysymykset koskivat paalaustyön eri vaiheiden työturvallisuutta. Kyselyyn saadut vastaukset luokiteltiin ja saaduista taustatiedoista laadittiin yhteenveto. Tapaturmien määrästä etsittiin tilastotieteen työkaluilla riippuvuussuhteita taustatietoihin. Tapaturmien tyypit havainnoitiin vastauksista, ja ne kirjoitettiin ylös raporttiin.

Tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että kyselytutkimuksen tulokset sisälsivät samankaltaisia tapaturmia kuin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen luovuttamissa tapaturmakuvauksissa. Yleisimmät tapaturmat olivat sormien jääminen puristuksiin, happoroiskeiden saanti iholle, haavat ja nirhaumat käsiin sekä liukastumiset ja kaatumiset. Kyselyn tuloksista kartoitettiin myös kuormittavia tekijöitä. Yleisimmät tekijät olivat raskaiden muovi- ja verkkorullien käsittely sekä sähkövikojen työläs selvittäminen. Riippuvuussuhteista taustatietoihin saatiin selville, että käyttäjän kokemuksella saattaa olla vaikutusta tapaturmien määrään. Tieto lisääntyy kokemuksen myötä, joten koulutuksella voidaan vaikuttaa tapaturmien määrään. Työn toimeksiantaja voi käyttää työtä koulutusten pohjana. Jatkotutkimuksessa on mahdollisuus selvittää muiden sadonkorjuukoneiden työturvallisuutta tai jatkaa tämän työn aiheesta laatimalla selvitys, kuinka yhdistelmäpyöröpaalaimen työturvallisuutta voidaan kehittää.