Hengellisyyden puheeksi ottaminen parantumattomasti sairaan potilaan kanssa
Konttinen, Elli-Maria (2021)
Konttinen, Elli-Maria
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179011
Tiivistelmä
Potilaan oikeuksiin kuuluu saada asiaan kuuluvaa kokonaisvaltaista hoitoa, johon myös hengellisyys kuuluu. Hengellisyyden käsitteen ymmärtäminen, hengellisten tarpeiden tunnistaminen ja niiden tuke-minen on siksi tärkeää sairaanhoitajan ammatissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kuvai-levan kirjallisuuskatsauksen keinoin tietoa hengellisestä hoitotyöstä. Tavoitteena on edistää hengellisen hoitotyön toteutumista elämän loppuvaiheen hoidossa. Aihe rajattiin palliatiivisessa tai saattohoidossa olevien aikuisten potilaiden kanssa käytävään kommunikaatioon.
Opinnäytetyössä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistot kerättiin Medic-, Cinahl- ja ScienceDirect-tietokannoista. Aineistot olivat vertaisarvioituja ja niiden laatu arvioitiin Haw-kerin (2002) laadun arviointityökalulla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän (n= 7) tutkimusartikkelia. Tulosten perusteella nousi vaikut-teita, jotka toivat esille potilaan hengellisiä tarpeita. Niitä kumpusi potilaalta itseltään sekä hänen lä-hiympäristöstään. Sisäisiä vaikutteita olivat arvot ja asenteet, tunteet, usko ja toivo, sairauden tarkoi-tuksen ja merkityksen löytäminen, sairauden hyväksyminen ja identiteetti. Ulkoisia vaikutteita olivat ihmissuhteet, sanallinen viestintä, eleet ja ilmeet, toiveet, kuolema sekä ympäristö. Tulosten perusteella hengellisen hoitotyön koulutus ja toiminnan säännöllisyys lisäävät hoitajien kykyä tunnistaa potilaan hengelliset tarpeet ja helpottavat hengellisyyden puheeksi ottamista. Tulosten perusteella koulutukseen kaivattiin lisätietoa eri uskonnoista, maailmankatsomuksista ja kulttuureista. Koulutuksen vähäisyys koettiin suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi hengellisen hoidon toteutukselle. Jatkossa aihetta voisi käsi-tellä monikulttuurisesta ja hengellisen moninaisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyössä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Aineistot kerättiin Medic-, Cinahl- ja ScienceDirect-tietokannoista. Aineistot olivat vertaisarvioituja ja niiden laatu arvioitiin Haw-kerin (2002) laadun arviointityökalulla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän (n= 7) tutkimusartikkelia. Tulosten perusteella nousi vaikut-teita, jotka toivat esille potilaan hengellisiä tarpeita. Niitä kumpusi potilaalta itseltään sekä hänen lä-hiympäristöstään. Sisäisiä vaikutteita olivat arvot ja asenteet, tunteet, usko ja toivo, sairauden tarkoi-tuksen ja merkityksen löytäminen, sairauden hyväksyminen ja identiteetti. Ulkoisia vaikutteita olivat ihmissuhteet, sanallinen viestintä, eleet ja ilmeet, toiveet, kuolema sekä ympäristö. Tulosten perusteella hengellisen hoitotyön koulutus ja toiminnan säännöllisyys lisäävät hoitajien kykyä tunnistaa potilaan hengelliset tarpeet ja helpottavat hengellisyyden puheeksi ottamista. Tulosten perusteella koulutukseen kaivattiin lisätietoa eri uskonnoista, maailmankatsomuksista ja kulttuureista. Koulutuksen vähäisyys koettiin suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi hengellisen hoidon toteutukselle. Jatkossa aihetta voisi käsi-tellä monikulttuurisesta ja hengellisen moninaisuuden näkökulmasta.