Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys
Pitkänen, Martti (2021)
Pitkänen, Martti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105178977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105178977
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana HYPPY-hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja rakennusosien ja materiaalien tehokkaampaan uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Metropolian ammattikorkeakoulun Myllypuron kampus on mukana hankkeessa, ja se on myös opinnäytetyön toimeksiantaja. Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin yleisesti kiertotalouteen rakennusalalla ja sitä koskevaan lainsäädäntöön. Opinnäytetyön case-tapauksessa tutkittiin Maatullin ala-asteen koulun rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuuksia; erityistarkastelussa olivat koulun liikuntasalin pilarit ja palkit.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja kehittää uudelleenkäyttökohteita Maatullin ala-asteen koulun purettaville rakennusosille ja materiaaleille, sekä selvittää niiden lupa- ja hyväksyttämisprosessien vaatimuksia. Tutkimukset toteutettiin teoriatutkimuksena sekä Ramboll Finland Oy:n ja Ramboll CM Oy:n asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimukseen on kerätty tietoa internet- ja kirjallisuuslähteistä, alan julkaisuista, rakennuslaista ja -määräyksistä, kohdekäynnillä ja katselmuksella ennen Maatullin ala-asteen purkamisen aloittamista, sekä purkusuunnittelusta vastaavan tahon suunnitelmista. Tutkimuksen pohjalta on esitetty Maatullin ala-asteen rakennusosille ja materiaaleille uudelleenkäyttökohteita sekä esitetty toimenpiteitä, joiden avulla kyseisten rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttö on mahdollista.
Rakennusmateriaalien ja -osien hyödyntämispotentiaali on tärkeä kartoittaa tarkasti ennen purkutöiden aloittamista, jotta kokonaisena purettavat rakennusosat tunnistetaan ja purkumenetelmät voidaan suunnitella sen mukaisesti. Purkaminen edellyttää erityisiä menetelmiä ja rakennusosille tulee löytää sopivat käyttökohteet, joissa uudelleenkäyttö tulee huomioida suunnitelmissa ja hyväksymisprosesseissa.
Rakennusosien uudelleenkäyttö on vielä nykyään kaikilla materiaaleilla vähäistä. Selkeiden ohjeiden ja hyväksyntäprosessin puuttuminen tekee rakennusosien uudelleenkäytöstä haastavaa ja hidastaa osaltaan rakennusosien uudelleenkäytön tehostumista. Opinnäytetyön tutkimuksessa uudelleenkäyttöön negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin: purku- ja uudishankkeiden erillinen toteutus, lainsäädäntö, joka ei tue riittävästi uudelleenkäyttöä, vajavainen kustannus- ja aikataulutietous, negatiiviset ajattelutavat, sekä alan ammattilaisten puutteellinen tietous ja koulutus aiheesta.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja kehittää uudelleenkäyttökohteita Maatullin ala-asteen koulun purettaville rakennusosille ja materiaaleille, sekä selvittää niiden lupa- ja hyväksyttämisprosessien vaatimuksia. Tutkimukset toteutettiin teoriatutkimuksena sekä Ramboll Finland Oy:n ja Ramboll CM Oy:n asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimukseen on kerätty tietoa internet- ja kirjallisuuslähteistä, alan julkaisuista, rakennuslaista ja -määräyksistä, kohdekäynnillä ja katselmuksella ennen Maatullin ala-asteen purkamisen aloittamista, sekä purkusuunnittelusta vastaavan tahon suunnitelmista. Tutkimuksen pohjalta on esitetty Maatullin ala-asteen rakennusosille ja materiaaleille uudelleenkäyttökohteita sekä esitetty toimenpiteitä, joiden avulla kyseisten rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäyttö on mahdollista.
Rakennusmateriaalien ja -osien hyödyntämispotentiaali on tärkeä kartoittaa tarkasti ennen purkutöiden aloittamista, jotta kokonaisena purettavat rakennusosat tunnistetaan ja purkumenetelmät voidaan suunnitella sen mukaisesti. Purkaminen edellyttää erityisiä menetelmiä ja rakennusosille tulee löytää sopivat käyttökohteet, joissa uudelleenkäyttö tulee huomioida suunnitelmissa ja hyväksymisprosesseissa.
Rakennusosien uudelleenkäyttö on vielä nykyään kaikilla materiaaleilla vähäistä. Selkeiden ohjeiden ja hyväksyntäprosessin puuttuminen tekee rakennusosien uudelleenkäytöstä haastavaa ja hidastaa osaltaan rakennusosien uudelleenkäytön tehostumista. Opinnäytetyön tutkimuksessa uudelleenkäyttöön negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin: purku- ja uudishankkeiden erillinen toteutus, lainsäädäntö, joka ei tue riittävästi uudelleenkäyttöä, vajavainen kustannus- ja aikataulutietous, negatiiviset ajattelutavat, sekä alan ammattilaisten puutteellinen tietous ja koulutus aiheesta.