Kuopion pitäjäraadit alueidensa kehittäjinä ja lähidemokratian mahdollistajina
Kauhanen, Johanna; Kolehmainen, Rebekka (2021)
Kauhanen, Johanna
Kolehmainen, Rebekka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189127
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tutkimuksen kohteena olivat Kuopion kuntaliitosalueille vuonna 2017 perustetut alueelliset toimielimet eli pitäjäraadit. Kuopion pitäjäraadit toimivat Juankosken, Karttulan, Maaningan, Nilsiän, Riistaveden ja Vehmersalmen alueilla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kattava kuva pitäjäraatien yleisestä toiminnasta, niiden saavutuksista, merkityksestä ja toimiedellytyksistä niiden ensimmäisten toimikausien 2017–2021 ajalta. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin pitäjäraatien ensimmäisien toimintakausien saavutuksia ja väestöllistä edustavuutta, toiminnan merkitystä ja yhteistyötä pitäjäraatien ja Kuopion kaupungin välillä ja pitäjäraatien toimiympäristöä ja pitäjäraatialueiden kehitystä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tutkimusta lähestytään demokratian, lähidemokratian, osallistamisen ja alueellisten toimielinten käsitteiden kautta. Teoriassa avataan myös kuntahallinnon toimintaperiaatteita ja maaseudun erityispiirteitä. Lopuksi esitellään Kuopion kaupunki ja tutkimuksen kohteena olleet kuntaliitosalueet ja pitäjäraadit. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa on sovellettu sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona on käytetty pitäjäraatialueisiin kohdistuvaa tilastotietoa, avointa dataa sekä pitäjäraatien jäseniltä ja kaupungin viranhaltijoilta kyselylomakkeilla kerättyä tietoa.
Tutkimuksen kautta pystyttiin mittamaan pitäjäraatien toiminnan laajuutta ja sen merkitystä. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että pitäjäraatien toiminta oli laaja-alaista ja raadit olivat tehneet useita konkreettisia toimenpiteitä edistääkseen alueidensa kehitystä ja elinvoimaisuutta. Merkittävimpiä saavutuksia olivat muutamien raatien aloitteiden pohjalta alueille tehdyt tai lähitulevaisuudessa toteutuvat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit. Pitäjäraatien jäsenet kokivat toiminnan hyödyllisenä alueelleen ja itselleen. Selväksi kehityskohdaksi nousi yhteystyö ja kommunikaatio kaupungin ja raatien välillä. Myös kaupungin edustajat arvioivat yhteyden tason olevan suhteellisen heikko. Pitäjäraatien jäsenistö koostui alueille tyypillisesti pääasiassa ikääntyneemmästä väestöstä, ja raatien kokoonpanoista puuttuivat kokonaan esimerkiksi opiskelijat. Pitäjäraatilaiset olivat kouluttautuneempia kuin alueiden väestö keskimäärin. Alueista suotuisin kehitys oli Kuopion keskustaa lähinnä olevilla alueilla.
Tutkimuksen pohjalta nousi selkeitä kehitystoimenpiteitä pitäjäraatitoiminnalle. Pitäjäraatien jäsenet toivoivat selkeämpiä toimintaohjeita kaupungilta ja lisää kiinnostusta ja tukea reuna-alueita ja pitäjäraateja kohtaan. Kaupungin ja raatien välistä tiedonkulkua tulisi saada sujuvammaksi, ja kaupunki voisi hyödyntää raateja entistä enemmän ottamalla ne mukaan jo palveluiden suunnitteluvaiheeseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä tutkimusta lähestytään demokratian, lähidemokratian, osallistamisen ja alueellisten toimielinten käsitteiden kautta. Teoriassa avataan myös kuntahallinnon toimintaperiaatteita ja maaseudun erityispiirteitä. Lopuksi esitellään Kuopion kaupunki ja tutkimuksen kohteena olleet kuntaliitosalueet ja pitäjäraadit. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, jossa on sovellettu sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineistona on käytetty pitäjäraatialueisiin kohdistuvaa tilastotietoa, avointa dataa sekä pitäjäraatien jäseniltä ja kaupungin viranhaltijoilta kyselylomakkeilla kerättyä tietoa.
Tutkimuksen kautta pystyttiin mittamaan pitäjäraatien toiminnan laajuutta ja sen merkitystä. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että pitäjäraatien toiminta oli laaja-alaista ja raadit olivat tehneet useita konkreettisia toimenpiteitä edistääkseen alueidensa kehitystä ja elinvoimaisuutta. Merkittävimpiä saavutuksia olivat muutamien raatien aloitteiden pohjalta alueille tehdyt tai lähitulevaisuudessa toteutuvat päiväkoti- ja kouluinvestoinnit. Pitäjäraatien jäsenet kokivat toiminnan hyödyllisenä alueelleen ja itselleen. Selväksi kehityskohdaksi nousi yhteystyö ja kommunikaatio kaupungin ja raatien välillä. Myös kaupungin edustajat arvioivat yhteyden tason olevan suhteellisen heikko. Pitäjäraatien jäsenistö koostui alueille tyypillisesti pääasiassa ikääntyneemmästä väestöstä, ja raatien kokoonpanoista puuttuivat kokonaan esimerkiksi opiskelijat. Pitäjäraatilaiset olivat kouluttautuneempia kuin alueiden väestö keskimäärin. Alueista suotuisin kehitys oli Kuopion keskustaa lähinnä olevilla alueilla.
Tutkimuksen pohjalta nousi selkeitä kehitystoimenpiteitä pitäjäraatitoiminnalle. Pitäjäraatien jäsenet toivoivat selkeämpiä toimintaohjeita kaupungilta ja lisää kiinnostusta ja tukea reuna-alueita ja pitäjäraateja kohtaan. Kaupungin ja raatien välistä tiedonkulkua tulisi saada sujuvammaksi, ja kaupunki voisi hyödyntää raateja entistä enemmän ottamalla ne mukaan jo palveluiden suunnitteluvaiheeseen.