Inspiraatio: Keskusteluja inspiraatiosta suomalaisella tanssin kentällä
Rissanen, Sanni-Marja (2021)
Rissanen, Sanni-Marja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189188
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkielma, joka tutkii inspiraatiota. Inspiraatiota tarkastellaan sekä yleisesti että tarkemmin tanssin kontekstissa. Inspiraatio on moninainen ilmiö, johon liittyy erilaisia käsityksiä ja kokemuksia. Siksi inspiraatiolle ei löydy yksiselitteistä määritelmää. Työssä tutkitaan suomalaisten tanssin ammattilaisten erilaisia käsityksiä ja kokemuksia inspiraatiosta. Tässä opinnäytetyössä inspiraatioon liittyvinä rakenteina käsitellään luovuutta, flow-kokemusta ja leikkiä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mistä suomalaiset tanssin ammattilaiset inspiroituvat tanssin tekemiseen sekä miten he kokevat ja ymmärtävät inspiraation.
Opinnäytetyö pohjautuu laadulliseen tutkimukseen ja fenomenografiaan. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla neljää suomalaista tanssin ammattilaista puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto on litteroitu ja anonymisoitu sekä lopulta analysoitu fenomenografista analyysiä käyttäen. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty lähdeaineistona sekä painettua että verkkokirjallisuutta.
Fenomenografisen analyysin tuloksena on syntynyt viisi kuvauskategorioiden joukkoa, joihin sisältyy useampia kuvauskategorioita, jotka kuvastavat haastateltujen tanssin ammattilaisten käsityksiä inspiraatiosta omassa työssään. Haastateltujen inspiraation käsitykset ovat monipuolisia, maanläheisiä ja arkisia. Inspiraatio koetaan tärkeänä, mutta ei välttämättömänä työn kannalta. Inspiraation lähteet ovat sekä abstrakteja että konkreettisia. Inspiraatiokäsityksistä on kokonaisuudessaan havaittavissa sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia toisiinsa ja viitekehykseen verrattuina. Tanssin ammattilaisten inspiraation käsityksiä on tarkasteltu neljän kertomuksen kautta, jolloin tulokset eivät ole yleistettävissä. Lopuksi tekijä pohtii myös omaa suhdettaan inspiraatioon. This thesis is a qualitative study of inspiration. Inspiration is discussed first in general and then more specifically in the context of dance. Inspiration is a manifold phenomenon including various viewpoints and experiences. That is why inspiration does not have one clear definition of what it is. This thesis studies the Finnish dance professionals’ different kinds of viewpoints and experiences of inspiration in the context of dance creation. Also, creativity, flow and play are discussed as related structures to inspiration. The thesis aspires to find out the different sources, viewpoints, and experiences of inspiration of Finnish dance professionals.
The thesis is based on qualitative research and phenomenography. The research material was collected through semi-structured theme interviews of four Finnish dance professionals. The interview material was transcribed and made anonymous and finally it was analysed by using a phenomenographic analysis. In addition, both printed and digital literature were utilised as source material.
As a result of the phenomenographic analysis, five groups of categories of description were formed. The different categories of description represent the dance professionals’ views on inspiration in their work. The views on inspiration are diverse and down-to-earth. Inspiration is seen as important, but not essential for the work. There are both abstract and concrete sources of inspiration. There are both similarities and differences between the viewpoints of inspiration compared to others and the thesis’ framework. The views on inspiration have been examined through the four interviews and so the results are not to be generalized. Finally, the author also reflects on her own relation and perception on inspiration.
Opinnäytetyö pohjautuu laadulliseen tutkimukseen ja fenomenografiaan. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla neljää suomalaista tanssin ammattilaista puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto on litteroitu ja anonymisoitu sekä lopulta analysoitu fenomenografista analyysiä käyttäen. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty lähdeaineistona sekä painettua että verkkokirjallisuutta.
Fenomenografisen analyysin tuloksena on syntynyt viisi kuvauskategorioiden joukkoa, joihin sisältyy useampia kuvauskategorioita, jotka kuvastavat haastateltujen tanssin ammattilaisten käsityksiä inspiraatiosta omassa työssään. Haastateltujen inspiraation käsitykset ovat monipuolisia, maanläheisiä ja arkisia. Inspiraatio koetaan tärkeänä, mutta ei välttämättömänä työn kannalta. Inspiraation lähteet ovat sekä abstrakteja että konkreettisia. Inspiraatiokäsityksistä on kokonaisuudessaan havaittavissa sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia toisiinsa ja viitekehykseen verrattuina. Tanssin ammattilaisten inspiraation käsityksiä on tarkasteltu neljän kertomuksen kautta, jolloin tulokset eivät ole yleistettävissä. Lopuksi tekijä pohtii myös omaa suhdettaan inspiraatioon.
The thesis is based on qualitative research and phenomenography. The research material was collected through semi-structured theme interviews of four Finnish dance professionals. The interview material was transcribed and made anonymous and finally it was analysed by using a phenomenographic analysis. In addition, both printed and digital literature were utilised as source material.
As a result of the phenomenographic analysis, five groups of categories of description were formed. The different categories of description represent the dance professionals’ views on inspiration in their work. The views on inspiration are diverse and down-to-earth. Inspiration is seen as important, but not essential for the work. There are both abstract and concrete sources of inspiration. There are both similarities and differences between the viewpoints of inspiration compared to others and the thesis’ framework. The views on inspiration have been examined through the four interviews and so the results are not to be generalized. Finally, the author also reflects on her own relation and perception on inspiration.