Rahapelaaminen puheeksi Askolassa - Puheeksiotosta palveluiden pariin
Hovisilta, Heidi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105179047
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia yhtenäinen prosessikuvaus rahapelaamisen puheeksioton tueksi Askolan kunnan organisaatioon. Tavoitteena oli yhtenäistää ja kehittää rahapelihaittojen puheeksiottoa koko organisaatiossa sekä lisätä henkilöstön tietämystä rahapelihaitoista. Tavoitteena oli myös lisätä ehkäiseväntyön monialaisuutta, vuorovaikutteisuutta ja laatua. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli selvittää: Millainen on yhtenäinen rahapelaamisen puheeksiotonmalli ja palvelukartan kuvaus Askolassa?
Tutkimuksellisen kehittämistehtävän lähestymistapana toimi konstruktiivinen tutkimus ja analysointivaiheessa lähestymistapaan yhdistyi fenomenografinen näkökulma. Kohderyhmä koostui Askolan kunnan sivistystoimen ja perusturvan toimialojen henkilöstöstä. Työntekijöiden näkemyksiä kerättiin ensin kolmessa eri toimialakohtaisessa työpajassa soveltaen oppimiskahvila-menetelmää. Aineistoa täydennettiin yhden ammattiryhmän osalta haastattelulla. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa toteutettiin seurantakysely. Aineisto ryhmiteltiin kategorioihin, joita tulkitsemalla muodostui prosessikuvaus, joka sisältää sekä puheeksioton mallin että rahapelaamishaitoista kärsivän palvelukartan.
Kehittämistehtävän tulosten mukaan lähes kuka tahansa voi ottaa rahapelaamisen puheeksi. Tulosten perusteella Askolassa rahapelaamisen puheeksioton välineinä toimii, joko Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -lomake tai BBGS -lyhytseula. Aineiston perusteella puheeksiotto tehdään pääsääntöisesti asiakkuuden alkuvaiheessa. Siitä kertyvä tieto välitetään ensisijaisesti asiakkaalle itselleen, antamalla välitön palaute kyselyn vastauksista. Puheeksioton nostaessa esiin avun tarpeen, puheeksiottajasta riippuen edetään palvelukartalla. Ehkäisevätyö on osa palvelukarttaa, mutta sen lisäksi kartta sisältää osiot oma-avun piiriin ohjaamisesta, asiakkuuden muodostamisesta ja erityispalvelujen piiriin ohjaamisesta.
Asiasanat: rahapelaaminen, puheeksiotto, Kaksi kysymystä rahapelaamisesta, BBGS, palvelukartta
Tutkimuksellisen kehittämistehtävän lähestymistapana toimi konstruktiivinen tutkimus ja analysointivaiheessa lähestymistapaan yhdistyi fenomenografinen näkökulma. Kohderyhmä koostui Askolan kunnan sivistystoimen ja perusturvan toimialojen henkilöstöstä. Työntekijöiden näkemyksiä kerättiin ensin kolmessa eri toimialakohtaisessa työpajassa soveltaen oppimiskahvila-menetelmää. Aineistoa täydennettiin yhden ammattiryhmän osalta haastattelulla. Aineistonkeruun toisessa vaiheessa toteutettiin seurantakysely. Aineisto ryhmiteltiin kategorioihin, joita tulkitsemalla muodostui prosessikuvaus, joka sisältää sekä puheeksioton mallin että rahapelaamishaitoista kärsivän palvelukartan.
Kehittämistehtävän tulosten mukaan lähes kuka tahansa voi ottaa rahapelaamisen puheeksi. Tulosten perusteella Askolassa rahapelaamisen puheeksioton välineinä toimii, joko Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -lomake tai BBGS -lyhytseula. Aineiston perusteella puheeksiotto tehdään pääsääntöisesti asiakkuuden alkuvaiheessa. Siitä kertyvä tieto välitetään ensisijaisesti asiakkaalle itselleen, antamalla välitön palaute kyselyn vastauksista. Puheeksioton nostaessa esiin avun tarpeen, puheeksiottajasta riippuen edetään palvelukartalla. Ehkäisevätyö on osa palvelukarttaa, mutta sen lisäksi kartta sisältää osiot oma-avun piiriin ohjaamisesta, asiakkuuden muodostamisesta ja erityispalvelujen piiriin ohjaamisesta.
Asiasanat: rahapelaaminen, puheeksiotto, Kaksi kysymystä rahapelaamisesta, BBGS, palvelukartta