Hankesuunnitelma : Case: Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
Pietilä, Milla (2021)
Pietilä, Milla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189264
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalle ja aiheena oli hankesuunnitelman kirjoittaminen korkeakoululiikunnan kehittämisen rahoituksen hakemisen tueksi. Tutkimusongelman rajattiin selkeästi siihen, kuinka hankesuunnitelma kirjoitetaan. Teoriaosuudessa keskityttiin projektisuunnitelman sisällön perusteisiin, jotta suunnitelman pohja on selkeä, ja luotiin kuvaa siitä, mitä tutkimuksen aikana tulisi saada vielä selville hankesuunnitelman kirjoittamisesta.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisilla menetelmillä, ja siinä käytettiin avointa haastattelua sekä havainnointia päätiedonkeruumenetelminä. Tutkimuksen aikana toimintatutkimuksellinen työskentelytapa osoittautui tiedonhankinnan kannalta toimivimmaksi koska se mahdollisti laajat tavat tutkia. Tiedonkeruu tutkimukseen tapahtui palavereissa, yksittäisissä keskusteluissa sekä verkkohaastattelussa ja tieto kirjattiin suunnitelmaan systemaattisesti.
Tutkimuksen tulokset olivat selkeät, eli hankesuunnitelman kirjoittaminen, kokemus sekä osaaminen vaikuttavat hankesuunnitelman onnistumiseen sekä rahoituksen mahdolliseen myönteiseen lopputulokseen. Hankesuunnitelman kirjoittamisen prosessissa otettiin huomioon laajat kokonaisuudet sekä tutkimuksen tulokset, jotta hankesuunnitelma vastaa alkuperäistä ideaa. Kirjoittamisen aikana rahoitusvaihtoehtojen seuraaminen ja tutustuminen palvelumuotoiluun olivat osa prosessia, jolla luotiin hankesuunnitelma, joka sopii opiskelijakunnan tavoitteisiin. Opiskelijakuntien tulisi hyödyntää hankesuunnittelua sekä erilaisia rahoitusmahdollisuuksia lisätäkseen toimintansa kehittymistä sekä oman rahoituspohjansa laajentamiseen. Hankkeiden haku mahdollisuutta voidaan soveltaa myös muissa opiskelijakunnissa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisilla menetelmillä, ja siinä käytettiin avointa haastattelua sekä havainnointia päätiedonkeruumenetelminä. Tutkimuksen aikana toimintatutkimuksellinen työskentelytapa osoittautui tiedonhankinnan kannalta toimivimmaksi koska se mahdollisti laajat tavat tutkia. Tiedonkeruu tutkimukseen tapahtui palavereissa, yksittäisissä keskusteluissa sekä verkkohaastattelussa ja tieto kirjattiin suunnitelmaan systemaattisesti.
Tutkimuksen tulokset olivat selkeät, eli hankesuunnitelman kirjoittaminen, kokemus sekä osaaminen vaikuttavat hankesuunnitelman onnistumiseen sekä rahoituksen mahdolliseen myönteiseen lopputulokseen. Hankesuunnitelman kirjoittamisen prosessissa otettiin huomioon laajat kokonaisuudet sekä tutkimuksen tulokset, jotta hankesuunnitelma vastaa alkuperäistä ideaa. Kirjoittamisen aikana rahoitusvaihtoehtojen seuraaminen ja tutustuminen palvelumuotoiluun olivat osa prosessia, jolla luotiin hankesuunnitelma, joka sopii opiskelijakunnan tavoitteisiin. Opiskelijakuntien tulisi hyödyntää hankesuunnittelua sekä erilaisia rahoitusmahdollisuuksia lisätäkseen toimintansa kehittymistä sekä oman rahoituspohjansa laajentamiseen. Hankkeiden haku mahdollisuutta voidaan soveltaa myös muissa opiskelijakunnissa.