Tyytyväisyystutkimus Oulun Kisko Ry:lle : Lentistä kaikille junioreille -hanke
Huhtala, Mirva (2021)
Huhtala, Mirva
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199373
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Oulun Kisko Ry:n valmentajien ja joukkueenjohtajien, harrastajien sekä kotijoukkojen tyytyväisyyttä seuran toimintaan. Tyytyväisyyden taikka tyytymättömyyden lähtötaso haluttiin selvittää, jotta jatkossa voitaisiin mitata tyytyväisyydessä tapahtuvia muutoksia. Tavoitteet saavutettiin teettämällä kolme erillistä kyselytutkimusta, yksi valmentajille ja joukkueenjohtajille, yksi harrastajille ja yksi kotijoukoille.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään Oulun Kisko Ry, opetus- ja kulttuuriministeriön seuratoiminnan kehittämistuki, Kiskon kehittämishanke sekä olennaista tietoa asiakastyytyväisyydestä ja työhyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä mittaamismenetelmistä. Lähteinä käytettiin toimeksiantajalta saatuja materiaaleja, haastatteluja, sekä asiakastyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita ja julkaisuja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena verkossa. Tutkimusta analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmiä soveltaen.
Tutkimustuloksista saatiin muodostettua kuva vastaajien tyytyväisyydestä. Lisäksi tutkimustuloksista havaittiin, että kehittämishankkeen kehittämistehtävät ovat oikeansuuntaisia ja niillä saadaan lisättyä tyytyväisyyttä seurassa.
Uusien ja vanhojen valmentajien monipuoliseen kouluttamiseen ja yhtenäisten valmennusmallin luomiseen tulee panostaa jatkossa. Uusien valmennusmallien lisäksi seura voisi teettää harjoitusmateriaalipankin, joka olisi kaikkien joukkueenjohtajien ja valmentajien käytettävissä. Valmentamisen kehittämiseen keskittyminen lisää harrastajien ja valmentajien motivaatiota, sekä mahdollistaa uusien harrasteryhmien perustamisen.
Toinen tutkimuksessa esille noussut asia on yhteisöllisyys. Kaikki vastaajajoukot toivoivat yhteisöllisyyden lisääntymistä koronarajoitusten hellitettyä. Yhteisöllisyyttä voisi lisätä lisäämällä seuran yhteisiä tapahtumia, leikkimielisillä kisailuilla ja kesäisin esimerkiksi kokoontumalla yhteen rantalentopallon merkeissä. Samalla seura saisi lisää näkyvyyttä ja voisi käyttää näitä tilaisuuksia myös uusien pelaajien rekrytointitapahtumina.
Tyytyväisyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia on tärkeää seurata jatkossakin säännöllisin väliajoin. Lisäksi olisi hyvä teettää tutkimuksia, joissa keskitytään yhteen tyytyväisyyteen vaikuttavaan aiheeseen kerrallaan, jolloin tutkimuksen syvällisyys paranee.
Opinnäytetyön tietoperustassa esitellään Oulun Kisko Ry, opetus- ja kulttuuriministeriön seuratoiminnan kehittämistuki, Kiskon kehittämishanke sekä olennaista tietoa asiakastyytyväisyydestä ja työhyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä mittaamismenetelmistä. Lähteinä käytettiin toimeksiantajalta saatuja materiaaleja, haastatteluja, sekä asiakastyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita ja julkaisuja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena verkossa. Tutkimusta analysoitiin määrällisen tutkimuksen menetelmiä soveltaen.
Tutkimustuloksista saatiin muodostettua kuva vastaajien tyytyväisyydestä. Lisäksi tutkimustuloksista havaittiin, että kehittämishankkeen kehittämistehtävät ovat oikeansuuntaisia ja niillä saadaan lisättyä tyytyväisyyttä seurassa.
Uusien ja vanhojen valmentajien monipuoliseen kouluttamiseen ja yhtenäisten valmennusmallin luomiseen tulee panostaa jatkossa. Uusien valmennusmallien lisäksi seura voisi teettää harjoitusmateriaalipankin, joka olisi kaikkien joukkueenjohtajien ja valmentajien käytettävissä. Valmentamisen kehittämiseen keskittyminen lisää harrastajien ja valmentajien motivaatiota, sekä mahdollistaa uusien harrasteryhmien perustamisen.
Toinen tutkimuksessa esille noussut asia on yhteisöllisyys. Kaikki vastaajajoukot toivoivat yhteisöllisyyden lisääntymistä koronarajoitusten hellitettyä. Yhteisöllisyyttä voisi lisätä lisäämällä seuran yhteisiä tapahtumia, leikkimielisillä kisailuilla ja kesäisin esimerkiksi kokoontumalla yhteen rantalentopallon merkeissä. Samalla seura saisi lisää näkyvyyttä ja voisi käyttää näitä tilaisuuksia myös uusien pelaajien rekrytointitapahtumina.
Tyytyväisyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia on tärkeää seurata jatkossakin säännöllisin väliajoin. Lisäksi olisi hyvä teettää tutkimuksia, joissa keskitytään yhteen tyytyväisyyteen vaikuttavaan aiheeseen kerrallaan, jolloin tutkimuksen syvällisyys paranee.