Tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisen edellytykset Nokian kaupungissa
Arpiainen, Eija (2021)
Arpiainen, Eija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105209619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105209619
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, minkälaisia vaatimuksia vireillä oleva maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus asettaa jatkossa kuntien kaavoitukselle. Lisäksi tuli selvittää, mitä Nokian kaupungin kannattaisi ottaa huomioon siirryttäessä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.
Työssä vertailtiin voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslakia maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alustaviin luonnospykäliin. Aiemmin toteutetut tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeet ja muu aihepiirin kirjallisuus toimivat tietomallipohjaisen kaavoituksen hahmottamisen pohjana. Varsinaisena tutkimusaineistona oli tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeissa mukana olleille kunnille suunnattu kysely. Sen avulla selvitettiin, minkälaisia onnistumisia ja epäonnistumisia kehityshankkeissa on ollut, mistä ne ovat johtuneet ja mitä kehityshankkeiden perusteella on opittu tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisestä.
Lakiuudistuksen keskeneräisyyden vuoksi ei voi tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä tulevaisuuden vaatimuksista kaavoitukselle, mutta laki suuntaa tietomallipohjaiseen kaavoitukseen. Toteutetut tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeet ovat toisaalta ratkaisseet mutta myös tuoneet esiin uusia tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisen haasteita. Lisäksi kansallisen tietomallin kehittämistyöllä on kaavoituksen tulevaisuuden kannalta keskeinen merkitys.
Tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtyminen vaatii uuden ajattelutavan omaksumista. Onnistumisen edellytyksenä näyttäisi olevan riittävä resursointi ja koulutus, hyvä muutosjohtaminen ja prosessin organisointi sekä yhteinen tahtotila kokonaisvaltaiseen muutokseen. Nokian kaupunki on ottanut jo suunnan kohti tietomallipohjaisuutta osallistuessaan maankäytön kokonaisjärjestelmän kilpailutushankkeeseen. Seuraamalla lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen kehittymistä ja perehtymällä tietomallityöhön saadaan muutos hyvään alkuun.
Työssä vertailtiin voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslakia maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alustaviin luonnospykäliin. Aiemmin toteutetut tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeet ja muu aihepiirin kirjallisuus toimivat tietomallipohjaisen kaavoituksen hahmottamisen pohjana. Varsinaisena tutkimusaineistona oli tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeissa mukana olleille kunnille suunnattu kysely. Sen avulla selvitettiin, minkälaisia onnistumisia ja epäonnistumisia kehityshankkeissa on ollut, mistä ne ovat johtuneet ja mitä kehityshankkeiden perusteella on opittu tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisestä.
Lakiuudistuksen keskeneräisyyden vuoksi ei voi tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä tulevaisuuden vaatimuksista kaavoitukselle, mutta laki suuntaa tietomallipohjaiseen kaavoitukseen. Toteutetut tietomallipohjaisen kaavoituksen kehityshankkeet ovat toisaalta ratkaisseet mutta myös tuoneet esiin uusia tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtymisen haasteita. Lisäksi kansallisen tietomallin kehittämistyöllä on kaavoituksen tulevaisuuden kannalta keskeinen merkitys.
Tietomallipohjaiseen kaavoitukseen siirtyminen vaatii uuden ajattelutavan omaksumista. Onnistumisen edellytyksenä näyttäisi olevan riittävä resursointi ja koulutus, hyvä muutosjohtaminen ja prosessin organisointi sekä yhteinen tahtotila kokonaisvaltaiseen muutokseen. Nokian kaupunki on ottanut jo suunnan kohti tietomallipohjaisuutta osallistuessaan maankäytön kokonaisjärjestelmän kilpailutushankkeeseen. Seuraamalla lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen kehittymistä ja perehtymällä tietomallityöhön saadaan muutos hyvään alkuun.