Etätyön vaikutukset työmotivaatioon

Abstract

Tämä opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen työ, jonka tavoitteena oli selvittää, miten etätyö vaikuttaa työmotivaatioon. Opinnäytetyön kirjoittamisen aikana koronapandemia oli jatkunut jo vuoden verran, minkä takia suuri osa suomalaisista oli edelleen etätöissä joko kokonaan tai osittain.

Tässä työssä viitekehyksenä olivat teoriat etätyöstä, motivaatiosta ja työmotivaatiosta. Motivaatiota käsiteltiin Maslowin tarvehierarkian avulla ja työmotivaation käsittelyssä käytettiin Frederick Herzbergin kaksifaktoriteoriaa.

Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista kyselyä ja kvalitatiivista teemahaastattelua. Kysely pohjautui työssä käytettyihin teorioihin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Google Forms -lomaketta. Teemahaastattelut pidettiin kyselyn jälkeen, jotta haastatteluilla pystyttiin täydentämään ja tarkentamaan kyselystä esiin nousseita asioita. Molemmat menetelmät valikoituivat tähän opinnäytetyöhön sen takia, että kahden menetelmän käyttö toi luotettavuutta ja syvyyttä selvitykseen. Kahta menetelmää käyttämällä selvityksestä saatiin laadukas.

Tuloksista kävi ilmi, että etätyö on koettu pääsääntöisesti positiivisena. Vaikka etätyön negatiivisia puolia tuotiin paljon esille, ei työmotivaatio ole merkittävästi laskenut negatiivisten tekijöiden takia. Moni ilmoitti haluavansa jatkaa etätöitä myös koronapandemian jälkeen.

Johtopäätöksinä voitiin todeta, että etätyön vaikutukset työmotivaatioon ovat yksilöllisiä. Toisille etätyö sopii paremmin kuin toisille. Koronapandemia kuormittaa työnteon lisäksi myös henkilökohtaista elämää, joten tämä heijastuu myös työntekoon. Ilman koronapandemiaa kokemus etätyöstä olisi positiivisempi. Etätyö itsessään ei vaikuta merkittävästi työmotivaatioon. Etätyöhön liittyvillä ilmiöillä ja koronapandemialla on merkitystä työmotivaation kokemisessa.