Selvitys kohdetilan lierokannoista

Abstract

Suomessa tavataan noin 16 eri lierolajia, jotka pystytään luokittelemaan kolmeen eri ekologiseen ryhmään. Lierot ovat tärkeitä maaperälle, sillä ne muokkaavat maata kuohkeammaksi ja lannoittavat sitä. Tehdessään tunneleita lierot syövät maata ja samalla lannoittavat lannallaan maaperää. Opinnäytetyössä selvitettiin, millainen lierokanta kohdetilalla oli sekä miten kohdetilalliset pystyvät vaikuttamaan kantaan tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista kasvulohkoa, joissa oli jokaisessa sama maalaji, hietamoreeni. Ensimmäisellä kasvulohkolla kasvoi ohran, kauran ja vehnän seosvilja, toisella kasvulohkolla heinänsiemen ja kolmannella kasvulohkolla apila. Lisäksi jokaisella kasvulohkolla oli erilaiset viljelykierrot. Lierojen tutkimuksen työmenetelmiä olivat sinappitesti, käsinlajittelu sekä peltomaanlaatutesti. Sinappitesti ja käsinlajittelu toteutettiin neljässä näytepisteessä jokaisella kasvulohkolla ja peltomaanlaatutesti tehtiin jokaiselle kasvulohkolle kerran. Tuloksen analysoinnissa laskettiin lieroille kokonaistiheydet neliömetrin alueella, minkä jälkeen laskettiin kokonaistiheyksille keskiarvo ja keskihajonta.

Tutkimuksessa selvisi, että kasvulohkolla 1 oli runsaasti lieroja, samoin kasvulohkolla 2 oli myös hyvin lieroja. Kasvulohkolla 3 lierojen tiheys oli selvästi alin. Syitä lierokantojen määrien vaihteluun voivat olla kuivuuserot, jotka huomattiin tehtäessä peltomaan laatutestiä. Kasvulohkolla 3 oli kuivempaa kuin muilla kasvulohkoilla. Muita syitä voivat olla maan lannoitus, korkeuserot sekä maanmuokkauksien määrät vuosien aikana.

Jos aikaa työhön olisi ollut enemmän, lierot oltaisiin voitu punnita ja tunnistaa entistä tarkemmin lajikohtaisesti. Lisäksi jos näytepisteitä olisi ollut enemmän, keskiarvot olisivat kertoneet tarkemmin lierojen määrän kasvulohkoilla. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään opinnäytetyön tuloksia vertaillessa niitä muihin tutkimuksiin.