Yhteisöllisyys etätyössä: Case Savonia-ammattikorkeakoulu
Simpanen, Reetta (2021)
Simpanen, Reetta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052010060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052010060
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyttä etätyössä Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää mitä yhteisöllisyys on etätyössä, mitkä ovat yhteisöllisyyttä tukevia toimia ja miten etätyön on vaikuttanut työyhteisön yhteisöllisyyteen. Tutkimuksen aihe
valikoitui sen ajankohtaisuuden vuoksi. Koko maailmaa muuttanut koronaviruspandemia on muuttanut rajusti työelämää ja siirtänyt työntekijät yhteisiltä toimistoilta etätöihin. Etätöitä on tehty pitkäaikaisesti, ilman
fyysisiä tapaamisia työyhteisön kanssa. Tämä on aiheuttanut huolta siitä, miten yhteisöllisyydestä saadaan
pidettyä kiinni, jos työt tehdään erillään toisistaan.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön henkilöstölle, ja
Savonia-ammattikorkeakoulu toimi tämän kyselytutkimuksen toimeksiantajana. Tutkimuksessa käytettiin
sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kysely lähetettiin sähköisesti ja siihen vastattiin
Webropol-alustalla täysin anonyymisti. Kysely piti sisällään neljä eri osuutta: taustakysymykset, etätyön
osuuden, yhteisöllisyyden osuuden sekä avoimet kysymykset. Kyselytutkimuksen lisäksi tässä työssä on käytetty tukena Savonia-ammattikorkeakoulun 2020 keväällä koko henkilöstölle tekemän kyselyn tuloksia yhteisöllisyydestä. Opinnäytetyö pitää sisällään kokonaisuudessaan teoreettisen viitekehyksen, tutkimusprosessin
esittelyn, tutkimuksen tulokset, johtopäätökset ja pohdinnan. Lisäksi lopusta löytyvät lähteet sekä liitteet.
Tutkimuksen perusteella yhteisöllisyys etätyössä koetaan yhteisöllisinä kokemuksina ja tekoina. Yhteisöllisyys on vahvaa vuorovaikutusta työyhteisön sisällä, jossa nähdään ja kuullaan toiset ja halutaan tehdä töitä
yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Yhteisöllisyyttä tukeviksi toimiksi nähtiin toisten tukeminen, auttaminen,
kuunteleminen sekä yhteisöllisten hetkien järjestäminen, joissa on mahdollisuus puhua työn ulkopuolisista
asioista. Yhteisöllisyyden tukemiseen kaivattiin apua erityisesti esimiehiltä, joilta toivottiin yhteisöllisyyden
huomioimista ja asiasta keskustelua. Tutkimuksen perusteella etätyö ei ole vaikuttanut kasvattavan yhteisöllisyyttä. Etätyössä on koettu ajoittaista yksinäisyyttä ja ikävöity työkavereita ja se on nostanut yhteisöllisyyden merkitystä. Yhteisöllisyyttä etätyössä tulisi kehittää lisäämällä vuorovaikutuksen määrää ja laatua ja
avaamalla keskustelua työyhteisössä. Erityisesti kehitettävää nähtiin vuorovaikutuksessa eri tiimien välillä.
Yhteisöllisyyttä voidaan kehittää myös rakentamalla etätyöpäiviin normaalin työpäivän huokoisuutta eli vaihtelevuutta, joita ovat esimerkiksi kahvihetket ja keskustelut työkavereiden kanssa. Lisäksi nähtiin tarvetta
kehittää yhteisöllisten hetkien aikatauluttamista työpäivään. Parhaiten yhteisöllisyyttä kehittää yhteinen
puhe yhteisöllisyydestä. Puhe siitä, mitä yhteisöllisyys merkitsee ja miten sitä voisi yhteisesti kehittää.
Tämä tutkimus toimii katsauksena Savonia-ammattikorkeakoulun yhteisöllisyyden tilasta vuoden jälkeen
etätyöjaksojen alusta. Tutkimuksen tuloksista voidaan katsoa yhteisöllisyyden kehitystä verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Jatkotutkimuksia on syytä Savonian sisällä tehdä lisää seuraavien vuosien aikana, jotta
käsitys etätyön vaikutuksista yhteisöllisyyteen syventyy.
valikoitui sen ajankohtaisuuden vuoksi. Koko maailmaa muuttanut koronaviruspandemia on muuttanut rajusti työelämää ja siirtänyt työntekijät yhteisiltä toimistoilta etätöihin. Etätöitä on tehty pitkäaikaisesti, ilman
fyysisiä tapaamisia työyhteisön kanssa. Tämä on aiheuttanut huolta siitä, miten yhteisöllisyydestä saadaan
pidettyä kiinni, jos työt tehdään erillään toisistaan.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön henkilöstölle, ja
Savonia-ammattikorkeakoulu toimi tämän kyselytutkimuksen toimeksiantajana. Tutkimuksessa käytettiin
sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kysely lähetettiin sähköisesti ja siihen vastattiin
Webropol-alustalla täysin anonyymisti. Kysely piti sisällään neljä eri osuutta: taustakysymykset, etätyön
osuuden, yhteisöllisyyden osuuden sekä avoimet kysymykset. Kyselytutkimuksen lisäksi tässä työssä on käytetty tukena Savonia-ammattikorkeakoulun 2020 keväällä koko henkilöstölle tekemän kyselyn tuloksia yhteisöllisyydestä. Opinnäytetyö pitää sisällään kokonaisuudessaan teoreettisen viitekehyksen, tutkimusprosessin
esittelyn, tutkimuksen tulokset, johtopäätökset ja pohdinnan. Lisäksi lopusta löytyvät lähteet sekä liitteet.
Tutkimuksen perusteella yhteisöllisyys etätyössä koetaan yhteisöllisinä kokemuksina ja tekoina. Yhteisöllisyys on vahvaa vuorovaikutusta työyhteisön sisällä, jossa nähdään ja kuullaan toiset ja halutaan tehdä töitä
yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Yhteisöllisyyttä tukeviksi toimiksi nähtiin toisten tukeminen, auttaminen,
kuunteleminen sekä yhteisöllisten hetkien järjestäminen, joissa on mahdollisuus puhua työn ulkopuolisista
asioista. Yhteisöllisyyden tukemiseen kaivattiin apua erityisesti esimiehiltä, joilta toivottiin yhteisöllisyyden
huomioimista ja asiasta keskustelua. Tutkimuksen perusteella etätyö ei ole vaikuttanut kasvattavan yhteisöllisyyttä. Etätyössä on koettu ajoittaista yksinäisyyttä ja ikävöity työkavereita ja se on nostanut yhteisöllisyyden merkitystä. Yhteisöllisyyttä etätyössä tulisi kehittää lisäämällä vuorovaikutuksen määrää ja laatua ja
avaamalla keskustelua työyhteisössä. Erityisesti kehitettävää nähtiin vuorovaikutuksessa eri tiimien välillä.
Yhteisöllisyyttä voidaan kehittää myös rakentamalla etätyöpäiviin normaalin työpäivän huokoisuutta eli vaihtelevuutta, joita ovat esimerkiksi kahvihetket ja keskustelut työkavereiden kanssa. Lisäksi nähtiin tarvetta
kehittää yhteisöllisten hetkien aikatauluttamista työpäivään. Parhaiten yhteisöllisyyttä kehittää yhteinen
puhe yhteisöllisyydestä. Puhe siitä, mitä yhteisöllisyys merkitsee ja miten sitä voisi yhteisesti kehittää.
Tämä tutkimus toimii katsauksena Savonia-ammattikorkeakoulun yhteisöllisyyden tilasta vuoden jälkeen
etätyöjaksojen alusta. Tutkimuksen tuloksista voidaan katsoa yhteisöllisyyden kehitystä verrattuna aikaisempaan tutkimukseen. Jatkotutkimuksia on syytä Savonian sisällä tehdä lisää seuraavien vuosien aikana, jotta
käsitys etätyön vaikutuksista yhteisöllisyyteen syventyy.