Sairaanhoitajien työajankäytön jakautuminen psykiatrisella akuuttiosastolla

Abstract

Palveluntarve psykiatrisessa hoidossa lisääntyy, pula osaavista hoitotyön ammattilaisista pahenee ja organisaatiot joutuvat kilpailemaan henkilöresursseista. Psykiatrisen akuuttihoitotyön houkuttelevuutta tulisi lisätä, vaikka tehtävässä tarvittavia ammatillisia ja persoonallisia ominaisuuksia ei kunnolla tunneta, tiedosteta tai tuoda esille. Samoin ei ole liikaa tutkimustietoa siitä, millaisia työn toimintoja psykiatrisilla suljetuilla akuuttiosastoilla tehdään ja miten ne heijastuvat potilaaseen. Mitä erityisiä kykyjä psykiatriselta sairaanhoitajalta vaaditaan ja miten suuri osuus hoitotyöstä on potilasta hyödyttävää?

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa psykiatrisilla akuuttiosastoilla työskentelevien sairaanhoitajien tehtävän erityisistä vaativuustekijöistä ja työn toiminnoista niiden potilaalle tuottaman lisäarvon näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, minkä tyyppisiin työn toimintoihin sairaanhoitajat käyttävät aikaa ja miten työaika jakautuu potilaalle arvoa tuottavaan-, tarpeelliseen- ja arvoa tuottamattomaan työhön.

Tutkimus koostuu kahdesta eri aineistosta. Ensimmäinen oli dokumenttianalyysin tuottamat sairaanhoitajan tehtävän vaativuuden arvioinnit eri sairaanhoitopiireistä, mistä saatiin tietoa sairaanhoitajan tehtävässä vaadituista erityisistä vaativuustekijöistä akuuttipsykiatrisen osastotyön ympäristössä. Tutkimuksen pääaineisto muodostui, kun akuuttiosastoilla työskentelevät sairaanhoitajat toteuttivat reaaliaikaista havainnointia työajankäytöstään ja raportoivat strukturoidulle seurantalomakkeelle. Työn toimintojen jako työajanseurantalomakkeessa perustui niiden potilaalle tuottamaan lisäarvoon.

Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat käyttävät työajastaan valtaosan potilaalle lisäarvoa tuottavaan työhön (64%). Viidennes työajasta (19%) on potilaalle lisäarvoa tuottamatonta eli potilas ei tästä työstä hyödy. Potilaan läsnä ollessa tehtävän eli välittömän hoitotyön osuus on vajaa kolmannes (31%) työajasta, mikä on linjassa aiempien psykiatrisilla osastoilla toteutettujen työajanseurantatutkimusten kanssa. Työajanseurantatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää etenkin, kun pohditaan keinoja vähentää potilaalle arvoa tuottamattoman työn osuutta sairaanhoitajan työssä. Dokumenttianalyysistä saatuja tuloksia täydennettiin lisäksi kokemustiedolla ja tuloksena on sairaanhoitajalta akuuttipsykiatriassa edellytettäviä erityisiä vaativuustekijöitä, joita hoitotyön johtajat voivat hyödyntää uusissa tehtävän vaativuuden arvioinneissa. Aineistonkeruusta ja tuloksista tehdyt havainnot viittaavat, että TVA -työskentely on julkisissa organisaatioissa puutteellista ja laadullisesti vaihtelevaa. Lisäksi havaintojen perusteella on syytä olettaa, etteivät tehtävän vaativuuden arvioinnit useinkaan vastaa työehtosopimusten asettamia kriteerejä työtehtävään kohdistetusta ja pätevästä arvioinnista.