Asetteluun vaikuttavat tekijät rinnan sädehoidossa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpätyyppi ja siihen sairastuu joka kahdeksas nainen. Rintaa säästävän leikkauksen jälkeen sädehoitoa annetaan postoperatiivisesti suurelle osalle potilaita ehkäisemään taudin paikallista uusimista ja leviämistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaisia haasteita rinnan sädehoidossa on röntgenhoitajan näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä oli, millaisia haasteita on rinnan sädehoidossa ja erityisesti potilaan asettelussa sädehoidon aikana.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kerättiin systemaattisella kirjallisuushaulla tieteellisistä, rintasyöpäpotilaan asettelua koskevista artikkeleista. Kirjallisuushaussa käytettiin viitetietokantoja CINAHL, Pubmed ja ScienceDirect. Lisäksi suoritimme manuaalista tiedonhakua valikoitujen artikkelien lähdeluetteloista. Hakutuloksista hyväksyttiin vain ne, joiden kieli oli suomi tai englanti. Lisäksi koko tekstin täytyi olla saatavissa ja julkaisuvuosi oli 2011 tai uudempi. Tämän jälkeen jäljelle jääneistä jätettiin pois ne, jotka eivät otsikon perusteella liittyneet tutkimuskysymykseen. Aineistoon valikoitui kuusi englanninkielistä tutkimusartikkelia ympäri maailmaa. Aineiston analysoinnin suoritimme laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää käytännön sädehoitotyössä siten, että röntgenhoitajat osaisivat huomioida asettelun tärkeyden sekä rinnoissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset hoitojakson aikana. Tutkimustulosten perusteella postoperatiivisesti leikatuilla rintasyöpäpotilailla seroomanesteen kertyminen hoitoalueelle on suurin tekijä, joka vaikuttaa rintakudoksen muodonmuutokseen sädehoitojakson aikana. Myös suurikokoiset rinnat vaativat pieniä rintoja suuremmat turvamarginaalit. Lisäksi sädehoidon röntgenhoitajat joutuvat työskentelemään ympäristössä, jossa on useita samanaikaisesti seurattavia asioita, se lisää virheiden mahdollisuutta.

Breast cancer is the most common cancer in women in Finland. There is one in eight chance that a woman will develop cancer during her lifetime. Breast conserving surgery is usually followed by radiotherapy to spreading and regional recurrence. The research question for our thesis was: What kind of challenges do radiographers face while working in radiation therapy unit and especially while doing patient positioning in breast cancer radiotherapy.

The purpose of this thesis was to describe the challenges radiographers working in a radio-therapy unit face especially concerning positioning of the patient. The research method used in this study was a narrative literature review. The material for the study was retrieved from academic databases specialised in nursing and healthcare. The databases were CINAHL Complete, Pubmed and ScienceDirect. We supplemented our search with a manual search of reference lists. The selected six research articles were written in English and published between 2011–2021.

It is important for radiation therapists new to radiation therapy treatments to acknowledge the changes in breast shape during the treatment. The shape-change and swelling of the breast after breast conserving surgery is the biggest factor in creating a position error during a radiation therapy. That is something a radiation therapist must keep an eye on every treatment session. Additionally, radiation therapists work in an environment where they must focus on multiple things at once. That increases the risk of error in patient treatment.